På svenska

In English

Indeksit

Oppitunti:
Aihe:

6.8 Kuluttajahintaindeksin käyttö

Kuluttajahintaindeksin käyttö voidaan jakaa kolmeen osaan:

  • Analyyttiseen hintaindeksiin eli inflaation mittariin
  • Deflaattoriin kiinteähintaisissa laskelmissa
  • Kompensaatioindeksiin

Analyyttisenä hintaindeksinä kuluttajahintaindeksi mittaa kotitalouksien ostamien kulutustavaroiden ja -palvelusten hintojen muutosta kahden ajankohdan välillä. Kuluttajahintaindeksi on saanut niin keskeisen merkityksen, että inflaatio mielletään usein pelkästään kuluttajahintaindeksin muutokseksi (kuluttajahintaindeksin kahdentoista kuukauden muutos). Tällöin on hyvä muistaa, että kuluttajahintaindeksi mittaa hintakehitystä vain kotitalouksien kannalta.

Kuluttajahintaindeksi ei mittaa tuottaja-, vienti-, tuonti- tai tukkuhintojen eikä asuntojen ja kiinteistöjen hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi ei mittaa myöskään julkisen kulutuksen tai investointien hintakehitystä. Näitä kaikkia varten Tilastokeskus tuottaa omat hintaindeksit. Yksityisten kulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta on noin puolet. Tästä huolimatta Euroopan Keskuspankki pitää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä inflaation mittarina. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin tutustutaan tarkemmin aiheessa 7.2 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI)

Deflaattorikäyttö eli deflatointi merkitsee sitä, että jonkin hinta- tai kustannusindeksin avulla muunnetaan arvon muutos kiinteähintaiseksi eli saadaan selville määrän/volyymin todellinen muutos. Deflatoinnista on ollut esimerkkejä aiheessa 3.1 Hinta, määrä ja arvo  ja aiheesta 4.8 Hinta- ja palkkaperintö löydät esimerkin eri vuosien käypähintaisten arvojen muuntamisesta kiinteähintaisiksi.

Kun halutaan selvittää volyymin eli määrän muutos, tulee deflaattori-indeksin kuvata mahdollisimman hyvin deflatoitavan hintasarjan ilmiöaluetta ja hintakehitystä. Asuntokaupan määrän muutosta ei saada selville luotettavasti, jos asuntokaupan arvon muutos deflatoidaan kuluttajahintaindeksillä.

Kuluttajahintaindeksin tärkeimpänä sovellutusalueena on perinteisesti ollut kompensaatiokäyttö. Kompensaatioajattelun mukaan kuluttajahintaindeksin muutos osoittaa, kuinka paljon kulutusmenojen tulisi muuttua kiinteän kulutusmenorakenteen vallitessa, jotta kotitalous säilyttäisi kulutustasonsa muuttumattomana. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat eläkesopimusten indeksiehdot.

Kompensaatiokäyttöä on myös kuluttajahintaindeksin käyttö sopimuksissa haluttaessa säilyttää rahamäärän tai kiinteän omaisuuden reaaliarvo sopimuksen tekohetken tasolla. Tämän takia useat vuokrasopimukset ja pitkäaikaiset toimitussopimukset on sidottu uusimpaan kuluttajahintaindeksiin tai elinkustannusindeksiin 1951:10=100. Vuokrasopimuksen tekemisestä löydät esimerkin aiheesta 4.9 Reaalisten suureiden laskeminen eli deflatointi.

Esimerkissä 1 käsitellään kiinteähintaistamista eli deflatointia. Esimerkeissä 23 on kuvattu Suomen eläkejärjestelmän indeksisidonnaisuudet.

Esimerkit

Jaa