På svenska

In English

Tilastoteemakartat

Oppitunti:
Aihe:

10.4 Kartan elementit

Kartassa tarvitaan varsinaisen karttakuvan lisäksi erilaisia elementtejä, jotka kuuluvat olennaisena osana kokonaisuuteen. Esimerkissä on kartta, johon on sijoitettu näitä alla lueteltuja elementtejä.

Pohjakartta

Tilastoteemakartassa on hyvä olla paikantamista helpottavia tekijöitä, kuten tiestöä, vesistöä tai paikannimistöä. Pohjakartan tulisi sisältää kuitenkin vain ilmiön kuvaamisen kannalta olennaista tietoa, eikä se saa viedä liikaa huomiota varsinaiselta esitettävältä ilmiöltä. Ilmiön symbolit eivät saa jäädä pohjakartan varjoon. Paikantavien tekijöiden tarve riippuu paljon kartassa kuvattavasta ilmiöstä ja myös kartan mittakaavasta.

Pohjakartan tehtävänä on toimia esitettävän asian tukena, eikä se tilastoteemakartassa edes aina ole välttämätön. Esimerkiksi koko Suomea kuvaavasta karttaesityksestä pystyy hahmottamaan olennaiset tiedot ilman pohjakarttaakin.

Indeksikartta

Indeksikartta kertoo käyttäjälle, mihin laajempaan alueeseen varsinainen kartan esittämä alue kuuluu. Se sijoitetaan usein johonkin kartan nurkkaan. Varsinkin pientä aluetta kuvaavissa suurimittakaavaisissa kartoissa indeksikartta on usein tarpeellinen. 

Nimistö

Nimistö on ihmisille luontainen keino viestiä sijainnista, ja siksi se on tärkeä osa karttaa. Nimistön tulee olla valittu loogisesti, eikä sitä saa olla niin paljon, että kartan havainnollisuus kärsii. Tekstin koossa ja tekstityypeissä voidaan ottaa huomioon eri alueiden tai paikkakuntien hierarkiasuhde.

Teksti asetetaan mielellään vaakasuoraan. Kartassa esiintyvien viivamaisten tai kaarevien kohteiden, kuten jokien ja vuoristojen, nimistö voidaan esittää näitä seurailevina. Tekstin onnistuneesta sijoittelusta riippuu kartan havainnollisuuden lisäksi myös sen esteettisyys ja tasapainoisuus.

Kartan otsikko

Otsikko on kartassa tärkeä. Sen tulisi olla hyvin esitettävää aihetta kuvaava. Otsikko tulisi sijoittaa niin, että se on tasapainossa kokonaisuuden suhteen. Sitä ei kannata sijoittaa varsinaiseen karttakuvaan, vaan useimmiten paras paikka on kuvan yläpuolella.

Kartan selite

Kartan selite eli legenda on olennainen osa karttaa. Siinä tulee kuvata pääasiassa kaikki kartassa esiintyvät symbolit täsmälleen sellaisina kuin ne ovat kartassa. Sellaisia symboleja, jotka eivät varsinaisesti liity ilmiöön, ei tarvitse kuvata. Tällaisia voivat olla esimerkiksi meri tai valtionraja. Symbolien lisäksi selitteessä tulee kuitenkin olla esimerkiksi sellaisten rajojen ja teiden symbolit, joiden tulkitsemisessa voi olla epäselvyyttä.

Selitteeseen merkitään myös käytetyt mittayksiköt ja desimaalien määrät. Selitteelle tulee antaa myös kuvaava otsikko.

Mittakaava

Mittakaava kuuluu pääsääntöisesti karttaan. Se voidaan jättää pois, jos alue on käyttäjille tuttu, kuten Suomen kartta suomalaisille.

Mittakaavan kuvaamiseen käytetään jana- eli graafista pituusmittakaavaa tai suhdelukua eli numeromittakaavaa. Mittakaava kertoo, missä suhteessa kartassa näkyvät kohteet ovat suhteessa kohteiden todellisiin mittoihin. Janamittakaava on usein suhdelukumittakaavaa käytännöllisempi, sillä karttaa pienennettäessä tai suurennettaessa mittakaava pysyy aina oikeana suhteessa karttaan.

Pohjoisnuoli

Karttaan tarvitaan tavallisesti pohjoisnuoli tai koordinaattiasteverkosto (eli leveys- ja pituuspiirit), jotta kartan suuntaus nähdään. Sellaisissa tapauksissa, kun kohdeyleisö tuntee alueen hyvin, kumpaakaan ei välttämättä tarvita. Myöskään abstrakteissa tilastoteemakartoissa pohjoisnuolta ei yleensä esitetä.

Esimerkit

Jaa