På svenska

In English

Tilastoteemakartat

Oppitunti:
Aihe:

4.4 Dasymetrinen kartta ja vyöhykekartta

Tässä esitellään kaksi toisiaan muistuttavaa aluesymbolikarttaa, dasymetrinen kartta ja vyöhykekartta. Ne poikkeavat koropleettikartasta siten, että kumpikaan ei perustu valmiiseen aluejakoon, vaan alueet muodostuvat havaintoarvojen perusteella.

Dasymetrinen kartta

Dasymetrinen kartta tarkentaa ilmiön esiintymistä tilastointiyksikön alueella. Kartasta yritetään rajata mahdollisimman homogeenisia alueita. Dasymetrisiä karttoja ovat esimerkiksi erilaiset tiheys- ja tehokkuuskartat (esimerkki 1).

Dasymetrisessa kartassa väestöntiheys voidaan esittää niin, että väestön määrä tunnetaan hallinnollisen aluejaon alueilla, mutta lisätietona käytetään tietoa alueen asuttavuudesta (esim. vesistöt tai jyrkät rinteet ovat asuinkelvottomia). Väestömäärä suhteutetaan asuinkelpoisuuden mukaan eri alueille eikä koropleettikartan tavoin keskimääräisenä koko hallinnolliseen alueyksikköön.

Dasymetrisessa kartassa esitettävät tiedot pohjautuvat yleensä suhteellisiin lukuarvoihin, eivätkä alueet ole arvojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä kuten vyöhykekartassa.

Vyöhykekartta

Vyöhykartta perustuu olemassa olevaan viivasymbolikarttaan, tarkemmin isaritmi- tai isopleettikarttaan. Samanarvonkäyriin pohjautuvia viivakarttoja käsitellään tarkemmin aiheessa 6.3 Isaritmi- ja isopleettikartta.

Vyöhykekartassa samanarvonkäyrien välit esitetään alueina. Koska kyseessä on jatkuvan ilmiön kuvaaminen, vyöhykkeet on esitettävä suuruusjärjestyksessä. Vierekkäisiä vyöhykkeitä voidaan yhdistää, mutta niitä ei voi jättää välistä. Esimerkiksi korkeus- ja syvyysvyöhyke- sekä sademääräkartat ovat tyypillisiä vyöhykekarttoja (esimerkki 2).

Vyöhykkeitä hyödyntävää esittämistapaa käytetään joskus myös laadullisten ominaisuuksien esittämiseen (esimerkki 3). Tämä ei kuitenkaan ole aito vyöhykartta, sillä tässä kartan lähtöaineisto ei ole määrällinen ja alueellisesti jatkuva.

Esimerkit

Jaa