På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

5.6 Inhimillisen kehityksen indeksi

Kehittyneiden maiden politiikkaa moititaan usein siitä, että se keskittyy liian voimakkaasti taloudelliseen kehitykseen. Tilastoissa tämä on näkynyt taloustilastojen ja erityisesti kansantalouden tilinpidon keskeisenä asemana yhteiskunnan päätöksenteossa. Taloustilastojen rinnalle on haluttu kehittää erilaisia ja monipuolisempia mittareita.

Eräs pitkäikäisimmistä yleistä kehitystä kuvaavista indikaattoreista bruttokansantuotteen rinnalla on ollut YK:n kehitysprojektin (UNDP) kehittämä inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI). Sen tavoitteena on vertailla maailman maita niin, että taloudellisen kehittyneisyyden lisäksi otetaan huomioon myös muita asioita.

Inhimillisen kehityksen indeksiin kootaan tietoa väestön terveydestä sekä koulutus- ja elintasosta. Terveyttä kuvataan vastasyntyneiden elinajanodotteella. Koulutustasoa mitataan sekä yli 22-vuotiaiden saaman koulutuksen kestolla (vuosina) että kouluikään tulevien odotettavissa olevilla koulutusvuosilla. Elintasoa kuvaa ostovoimakorjattu bruttokansantulo henkeä kohti.

Kukin mittari muunnetaan indeksiksi, jossa paras maa saa maksimiarvon tai sitä lähellä olevan arvon, johon muiden maiden mittariarvot suhteutetaan. Vuoden 2013 raportin mukaan vastasyntyneiden elinajanodote vaihteli 48,1 vuodesta 83,6 vuoteen. Jos elinajanodote jossakin maassa olisi 85 vuotta, se saisi tällä mittarilla arvon 1. Jos elinajanodote olisi 20 vuotta, maa saisi arvon 0. Kukin maa saa kullakin osaindeksillä jonkin arvon ykkösen ja nollan välillä. Saaduista kolmesta indeksiarvosta lasketaan keskiarvo, joka on maan saama arvo inhimillisen kehityksen indikaattorilla.

Esimerkit Harjoitukset

Jaa