På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

6.2 Syntyvyys

Syntyneiden suhteellista määrää kuvaa termi syntyvyys. Yksinkertaisin kuva syntyvyydestä saadaan syntyvyysluvulla, jonka avulla kuvataan vuoden aikana syntyneiden lasten määrää suhteessa koko väestön määrään.

Eri aikoina syntyvyys on ollut erilaista ja myös eri alueilla on erilainen syntyvyys. Yksi syy näihin syntyvyyden eroihin on väestön ikärakenne. Alueilla missä on paljon 20–40-vuotiaita ihmisiä, syntyy enemmän lapsia kuin sellaisilla alueilla, jossa yli 50-vuotiaiden osuus on suuri. Syntyvyyden tunnuslukujen vertailussa otetaankin yleensä huomioon väestön ikärakenne suhteuttamalla syntyneiden määrä aikuisväestön ikäluokkiin. Esimerkiksi syntyneiden määrä voidaan laskea äidin ikäluokan mukaan: kuinka paljon lapsia syntyi tietynikäisille äideille.

Tavallisimmin syntyvyysvertailuissa edetään vielä pidemmälle. Vertailuväestöjen ikärakenne vakioidaan, mikä tarkoittaa sitä, että eri ikäluokkien osuudet painotetaan samansuuruisiksi. Silloin saadaan tunnusluvut, jotka kertovat syntyvyyden eroista sillä oletuksella, että väestöjen ikärakenne olisi sama.

Yleinen hedelmällisyysluku on tunnusluku, joka kertoo kuinka paljon lapsia syntyy synnytysikäisiä naisia kohden. Synnytysikäisinä pidetään 15–49-vuotiaita naisia. Havainnollisemmin hedelmällisyyttä kuvaa kuitenkin kokonaishedelmällisyysluku. Se saadaan laskemalla yhteen naisten hedelmällisyysluvut ikäluokittain. Luku antaa arvion siitä, kuinka monta lasta tiettyyn väestöön kuuluva nainen saa koko elämänsä aikana.

Kuvio. Kokonaishedelmällisyysluku kunnittain vuosilta 2007–2011

Kuvio kokonaishedelmällisyysluvusta kunnittain

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2391. 2011, Liitekuvio 3. Kokonaishedelmällisyysluku kunnittain vuosilta 2007–2011 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.9.2012]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/synt/2011/synt_2011_2012-04-13_kuv_003_fi.html

Esimerkit Harjoitukset

Jaa