På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

6.3 Kuolevuus

Kuolleiden määrää kuvataan samoin kuin syntyneiden määrää. Samoin kuin syntyneiden, myös kuolleiden määrä vaihtelee vuosittain melko vähän. Poikkeuksen Suomen historiassa ovat muodostaneet sotavuodet ja nälänhädät.

Kuolleisuus kertoo, mikä on kuolleiden osuus väestöstä. Samoin kuin syntyneiden määrä, myös kuolleiden määrä rinnastetaan yleensä perusväestön 1 000 henkeen. Myös kuolleisuuteen vaikuttaa väestön ikärakenne, minkä vuoksi vertailuissa on hyvä käyttää ikävakioituja kuolleisuuslukuja.

Kun syntyneistä vähennetään kuolleet, on tuloksena väestön luonnollinen lisääntyminen. Myös luonnollisen lisääntymisen tunnusluku suhteutetaan väestömäärään.

Kuolemanvaara tarkoittaa henkilön todennäköisyyttä kuolla seuraavan elinvuotensa aikana. Kuolemanvaaraa kuvaava tunnusluku perustuu ikäluokille laskettuihin kuolleisuuslukuihin.

Varsinkin kansainvälisissä vertailuissa käytetään kuolleisuuden tunnuslukuna elinajanodotetta. Se mahdollistaa vertailun eri alueiden ja ajankohtien välillä. Elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta tietyn ikäisillä henkilöillä on keskimäärin jäljellä elinvuosia. Yleisimmin käytettävä tunnusluku on vastasyntyneen elinajanodote, joka on sama kuin väestön keskimääräinen elinaika. Elinajanodote kertoo keskimääräisen jäljellä olevan eliniän sillä edellytyksellä, että laskentahetkellä havaittu kuolleisuuden taso pysyisi muuttumattomana tulevina vuosina.

Kuvio. Miesten ja naisten elinajanodote 0-vuotiaana maakunnittain keskimäärin vuosina 2009–2011

Kuvio elinajanodotteesta 0-vuotiaana

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2529. 2011, Liitekuvio 3. Miesten ja naisten elinajanodote 0-vuotiaana maakunnittain keskimäärin vuosina 2009–2011 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.9.2012]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/kuol/2011/kuol_2011_2012-04-13_kuv_003_fi.html

EsimerkitHarjoitukset

Jaa