På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

7.3 Koulutus ja mahdollisuus saada tietoa

Koulutus ja muut tiedonsaantimahdollisuudet ovat olennainen osa hyvinvointia.

Tilastomaailmassa koulutuksen tilastoinnilla on vakiintunut asema. Tilastoissa väestön koulutustasoa kuvataan opintojen määrällä. Tavallisimmin väestö luokitellaan korkeimman suoritetun tutkinnon koulutusasteen mukaan.

Näitä koulutusasteita on kuusi:

  • perusaste tai vähemmän koulutusta
  • keskiaste
  • alin korkea-aste
  • alempi korkeakouluaste
  • ylempi korkeakouluaste
  • tutkijakoulutusaste

Perusasteen tutkinnon suorittaneet ovat käyneet kansa-, keski- tai peruskoulun. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita ovat esim. ylioppilastutkinnon tai 1–3 -vuotisen ammatillisen tutkinnon suorittaneet.

Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot, kuten teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot.

Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi maisteritutkinnot. Tutkijakoulutusasteen tutkinnot ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Väestön koulutustasoa kuvataan usein perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneen väestön osuudella. Kansainvälisissä vertailuissa käytetään mittarina usein lukutaidottomien osuutta aikuisväestöstä.

Euroopan hyvinvointitilastojen kehittämistä pohtinut työryhmä mainitsee myös opiskelijoiden tietotasoa mitanneet Pisa-tutkimuksen keinona selvittää koulutustasoa.

Hyvinvointia on myös koulutuspalveluiden tasapuolinen saatavuus.

Muita tiedonsaantimahdollisuuksia kuvaa erityisesti joukkoviestintätilasto. Tiedonsaannin helppoutta erilaisissa yhteiskunnissa kuvaavat:

  • sanomalehtien levikki tuhatta asukasta kohden
  • televisiokotitalouksien osuus
  • Internetiä päivittäin käyttävien osuus väestöstä
  • julkaistujen kirjanimekkeiden määrä asukasta kohti
  • kirjastojen lainausmäärät asukasta kohti
EsimerkitHarjoitukset

Jaa