På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

7.7 Yhteiskunnallinen osallistuminen

Vaalitilastot ovat vakiintunut osa virallista tilastoa. Ne kertovat kuinka moni äänesti ja miten äänet jakautuivat puolueiden kesken.

Muutoin osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon jää virallisissa tilastoissa melko vähälle huomiolle. Osasyy siihen on se, että osallistumismuotoja on hyvin monenlaisia ja niiden merkitys vaihtelee ajankohdasta ja yhteiskunnasta toiseen.

Viime vuosina kiinnostus epävirallisemman yhteiskunnallisen osallistumisen selvittämiseen on kasvanut, sillä se osaltaan luo edellytyksiä muodollisen poliittisen demokratian toteutumiselle. Esimerkiksi Euroopan unionin maissa toteutettava European Social Survey on useamman vuoden aikana selvittänyt kansalaisilta muun muassa seuraavia asioita:

  • onko ollut yhteydessä yksittäiseen poliitikkoon tai hallinnon edustajaan
  • onko työskennellyt poliittisessa puolueessa tai toimintaryhmässä
  • onko toiminut muunlaisessa järjestössä
  • onko allekirjoittanut vetoomuksen
  • onko osallistunut mielenosoitukseen
  • onko boikotoinut joitakin tuotteita

Yhteiskunnallisen osallistumisen subjektiivista kokemusta kuvaa kansalaisten luottamus julkisiin organisaatioihin ja poliittiseen järjestelmään.

Kansalaisvapauksia ja ihmisoikeuksia koskeva tilastotieto on hajanaista ja puutteellista. YK:n järjestöt kokoavat tietoja omilta toimintasektoreiltaan. Esimerkiksi YK:n pakolaiskomissaari pitää tilastoa pakolaisstatuksen saaneista ja kansalaisuutta vailla olevista, kansainvälinen työjärjestö tilastoi diskriminaatiota työssä ja järjestäytymisvapautta, Unicef pitää kirjaa lasten ja naisten oikeuksista. Myös monet itsenäiset järjestöt keräävät tietoa: Amnesty International (mielipidevangit), Human Rights Watch, Transparency International (korruptio), IPI (lehdistön vapaus). 

EsimerkitHarjoitukset

Jaa