På svenska

In English

Väestötieteen perusteet

Oppitunti:
Aihe:

5.4 Siviilisääty

Siviilisäädyllä tarkoitetaan väestön jakamista ryhmiin sen mukaan ovatko he naimattomia, naimisissa, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronneita vai leskiä. Naimattomia henkilöitä ovat ne, jotka eivät koskaan ole olleet naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Muut siviilisäädyt määräytyvätkin joko avioliiton solmimisen, parisuhteen rekisteröinnin, tuomioistuimen eropäätöksen tai puolison/osapuolen kuoleman perusteella.

Väestötieteessä käytetään siviilisäädystä virallista luokitusta:

  • naimaton
  • naimisissa
  • eronnut
  • leski
  • rekisteröidyssä parisuhteessa
  • eronnut rekisteröidyn parisuhteen jälkeen
  • leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen.

On hyvä huomata, että "sinkku" tai "avoliitto" eivät ole virallisia siviilisäätyluokituksia.

Avoliitto on nykyisin usein nuorten ihmisten ensimmäinen liitto.  Avoliittoahan ei samalla tavalla virallisteta kuin avioliittoa, mutta avoliitossa asuminen rinnastetaan väestötieteessä – kuten tavallisessa elämässäkin – usein avioliittoon. Avoliitossa elää jokaisen siviilisäädyn edustajia, myös virallisesti edelleen naimisissa olevia henkilöitä (avopuolisot eivät ole keskenään naimisissa).

Väestötilastoissa avoparit muodostetaan samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, eivät nämä säännöt päde. Samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia henkilöitä ei päätellä avopareiksi.

Avoliitossa asuvien määristä on monissa maissa vaikea saada tietoja. Avoliittotilastoja varten on oltava tieto siitä, ketkä asuvat yhdessä samassa osoitteessa. Käytännössä ainoastaan Pohjoismaissa on ajantasaisia tilastoja avoparien määrästä.

Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001) astui voimaan Suomessa 1. maaliskuuta vuonna 2002, jonka jälkeen kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on ollut mahdollista rekisteröidä parisuhteensa. Vuoden 2015 lopussa Suomessa asui vakituisesti noin 5 800 siviilisäädyltään rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa henkilöä.

Ennen avioliittolain muutosta (411/1987) puolisot tuomittiin useissa tapauksissa asumuseroon. Asumuseron nähtiin olevan jonkinlainen harkinta-aika varsinaisen eron ottamiseen. Väestötilastoissakin erotettiin vuoteen 1988 saakka avioerot ja asumuserot omiksi ryhmikseen, mutta usein väestötutkimuksessa asumuserot rinnastettiin avioerojen kanssa.

Avioliittolain muutoksen jälkeen 1.1.1988 puolisoille annettiin puolen vuoden harkinta-aika, jonka jälkeen lopullista eroa voi hakea heti.

Lisätietoa: Siviilisäädyn muutokset -tilasto


Jaa