På svenska

In English

Väestötieteen perusteet

Oppitunti:
Aihe:

8.2 Hedelmällisyyden mittaaminen

Kun syntyvyyttä halutaan mitata tarkemmin kuin mihin yleisellä syntyvyysluvulla pystytään, lasketaan hedelmällisyyslukuja.

Hedelmällisyydestä puhutaan silloin, kun verrataan elävänä syntyneiden lasten määrää hedelmällisyysikäisiin (yleisesti 15–49-vuotiaisiin) naisiin. Tällöin tarkastellaan synnytysten lukuisuutta ja ajoitusta hedelmällisyysiässä olevien naisten keskuudessa.

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut lasketaan yleensä joko viisivuotisikäluokittain tai yksivuotisikäluokittain vertaamalla tietyn ikäisille naisille syntyvien lasten määrää samanikäisten naisten keskiväkilukuun. Vertailun helpottamiseksi näin saatu luku kerrotaan vielä tuhannella.

Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut ilmaisevat todennäköisyyden synnyttää lapsi tietyssä iässä, kun lukua ei kerrota tuhannella. Kun nämä todennäköisyydet lasketaan yhteen, saadaan niiden summana naisille syntyvien lasten keskimäärä. Tällöin puhutaan kokonaishedelmällisyysluvusta.

Kokonaishedelmällisyysluku on ehkä parhaita hedelmällisyyden kuvaajia ja varsin yleisesti käytetty verrattaessa eri maiden hedelmällisyyttä toisiinsa. Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa. Yleisimmin kokonaishedelmällisyysluku lasketaan käyttämällä naisten tietoja viisivuotisikäluokittain. Tällöin saatu luku kerrotaan viidellä, koska jokaisessa ikäluokassa on viisi yhden vuoden ikäluokkaa.

Vuonna 2015 kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa 1,65.

Yleinen hedelmällisyysluku saadaan vertaamalla vuosittain syntyvien lasten määrää 15–49-vuotiaiden naisten määrään. Näin saatu luku kerrotaan tuhannella. Yleisen hedelmällisyysluvun käyttö hedelmällisyyden kuvaajana on viime vuosina jäänyt vähäiseksi ja kokonaishedelmällisyysluku on "paremmuudellaan" syrjäyttänyt sen.

Katso tuoretta tietoa hedelmällisyyden kehityksestä Tilastokeskuksen Syntyneet-tilastosta.

Esimerkeissä 1–4 voit tutustua ikäryhmittäisiin hedelmällisyyslukuihin Suomessa, kokonaishedelmällisyysluvun kehitykseen Suomen historiassa sekä alueellisiin eroihin kokonaishedelmällisyysluvuissa Euroopan unionissa ja Suomessa.

Esimerkit

Jaa