På svenska

In English

Tilastoteemakartat

Oppitunti:
Aihe:
Esimerkki 1 2

Sama ilmiö taulukkona, kuviona ja karttana

Suomessa syntyi vuosien 2010–2014 aikana keskimäärin 1,8 lasta hedelmällisyysiässä (15–45 vuotta) olevaa naista kohti. Tiedätkö, millaisia alueellisia piirteitä kokonaishedelmällisyydessä on?

Katso taulukkoa, graafista kuviota ja karttaa. Huomaat heti, että hedelmällisyysluku on korkein Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukunnissa ja alhaisin Ahvenanmaalla. Vertaa esitystapoja keskenään. Mitä tietoa kukin alla olevista esitystavoista kertoo paremmin kuin toiset?

Taulukko. Kokonaishedelmällisyysluku vuosina 2010–2014 seutukunnittain taulukkona esitettynä

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet 2014 [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2391. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.9.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/synt/index.html

Kuvio. Korkeimman ja alhaisimman kokonaishedelmällisyyden seutukunnat vuosina 2010–2014 tilastografiikkana esitettynä

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet 2014 [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2391. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.9.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/synt/index.html

Kartta. Kokonaishedelmällisyysluku vuosina 2010–2014 seutukunnittain tilastoteemakarttana esitettynä

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet 2014 [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2391. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.9.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/synt/index.html

Kaikilla näillä kolmella esitystavalla on omat hyvät puolensa. Jos tarkat lukuarvot ovat käyttäjälle erityisen tärkeitä, taulukko on silloin paras esitystapa. Graafinen kuvio taas kertoo parhaiten alueiden välisen järjestyksen, kuten myös sen, sijoittuuko alue koko maan keskiarvon ylä- vai alapuolelle. Tilastoteemakartta puolestaan kertoo parhaiten yhdellä silmäyksellä ilmiön alueellisesta jakautumisesta.

Takaisin oppimateriaaliin

Jaa