På svenska

In English

Tilastotiedon haku

Oppitunti:
Aihe:
Esimerkki 1 2 3 4 5

Alueluokitukset – Suomi

Tilastoissa käytettävien alueluokitusten tarkoituksena on ilmiöiden alueellisten vaihtelujen ja aluerakenteen kuvaaminen.

Suomen virallisissa tilastoissa käytetään pääasiassa Euroopan unionin virallista NUTS-alueluokitusjärjestelmää (NUTS, Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques).

Suomen NUTS-aluejako

  • NUTS 1: Manner-Suomi ja Ahvenanmaa
  • NUTS 2: suuralueet
  • NUTS 3: maakunnat 
  • NUTS 4: seutukunnat
  • NUTS 5: kunnat

Alueluokitukset muuttuvat, kun esim. kuntia lakkautetaan ja yhdistetään, kunnat siirtyvät maakunnasta toiseen, kunnat jakaantuvat tai tapahtuu osaliitoksia. Alueluokitusten muuttuminen vaikuttaa tilastojen vertailukelpoisuuteen yli ajan. Aikasarjoja voi olla työlästä laatia, jos alueuudistuksia on ollut paljon.

Kuntien yhdistyminen voidaan kuitenkin tilastoinnissa hoitaa helposti. Tilastokeskus julkaisee henkilötilastojen aluetiedot ja aikasarjat tietokannoissa käyttäen päivitysvuonna voimassa olevia aluejakoja. 

1. Kunnat, seutukunnat, maakunnat

Kunnat, seutukunnat ja maakunnat ovat ensisijaiset Suomen tilastotoimessa käytettävät alueluokitukset.

Muita yleisiä tilastoissa käytettäviä kuntapohjaisia alueluokituksia ovat suuralueet, aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).

2. Kuntien osa-alueet

Kunnan osa-alueet muodostuvat kunnan itsensä määrittelemistä toiminnallisista aluekokonaisuuksista, jotka ovat kunnan oman aluesuunnittelun ja -seurannan pohjana.

Tilastokeskus hoitaa uusien osa-aluerajojen digitoinnin sekä raja- ja nimitiedostojen ylläpidon. Kunnilla on mahdollisuus tarkistaa osa-aluejakonsa kerran vuodessa.

3. Kuntatyypittelyt

Tilastollista kuntaryhmitystä (kaupunkimainen, taajaan asuttu, maaseutumainen kunta) käytetään kuvattaessa kuntien kaupunkimaisuutta. Aiemmin käytössä olleesta kuntamuotoluokituksesta "kaupungit/maalaiskunnat" luovuttiin vuonna 1997.

Suomessa on käytössä vain yksi kuntamuoto (= kunta). Kunta voi itse päättää, käytetäänkö siitä virallisesti kaupunki-nimitystä. Yli sata kuntaa käyttää nykyään itsestään nimitystä kaupunki. Osassa näistä ei edes paikkakunnan keskustaajama täytä yleistä käsitystä kaupungista. Lisätietoja: Kunnat.net, Kaupunkien ja kuntien lukumäärä 1900–2016.

Kielisuhdeluokitus on kuntatyypittely, jonka avulla määritellään kunnan asukkaiden kielellinen jakauma (yksikielinen, kaksikielinen).

4. Postinumeroalueet

Tilastokeskus julkaisee tilastoa myös postinumeroalueittain. Suomen postinumeroalueisiin voi tutustua mm. Postin verkkopalvelussa.

Lue lisää aluetilastoista ja -tuotteista:

Takaisin oppimateriaaliin

Jaa