På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:
Esimerkki 1 2 3 4

Työttömyyden käsite ymmärretään usein väärin

Työttömyydestä julkaistaan kuukausittain kahta eri tilastoa, joissa työttömien lukumäärä poikkeaa toisistaan huomattavasti. Taustalla ovat erilaiset työttömän määritelmät. Tilastokeskus julkaisee haastattelututkimukseen perustuvan oman työvoimatutkimuksensa, jonka työttömyyden määritelmä perustuu kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymään määritelmään. Sen mukaan työtön on työtä vailla oleva henkilö, joka etsii töitä ja on valmis ottamaan kahden viikon sisällä vastaan työn löydettyään sellaisen. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee työvoimatoimistojen asiakastietoihin perustuen omaan tilastoa työttömistä työnhakijoista. Työtön työnhakija on työtä vailla oleva henkilö, joka on ilmoittautunut työvoimahallinnon rekisteriin työnhakijaksi.

Tilastokeskuksen tilasto katselee työttömyyttä ikään kuin tuotantoelämän näkökulmasta ja pyrkii arvioimaan, paljonko työvoimaa olisi todella tarjolla. Se rajaa työttömän melko tiukasti, sillä jos on tehnyt tunninkin töitä tutkimusviikolla, ei kirjaudu työttömäksi. Toisaalta se hyväksyy työnhauksi sen, että etsii töitä esimerkiksi pelkästään sanomalehtien välityksellä. Sen seurauksena Tilastokeskuksen tilastossa työttömiksi luokitellaan runsaasti nuoria työnhakijoita, jotka eivät erityisesti hyödy (esim. saa työttömyyspäivärahaa) työvoimatoimistoon ilmoittautumisesta. Työvoimahallinnon tilastoissa taas on suhteellisen runsaasti sellaisia iäkkäitä työnhakijoita, jotka todellisuudessa odottavat eläkkeelle pääsyä.

Eroja kuvaa tieto työttömien ikärakenteesta. Vuoden 2013 helmikuussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 64 000 ja työvoimahallinnon kirjoissa 38 000. Tilastokeskus löysi yli 45-vuotiaita työttömiä 89 000 henkeä, kun taas työvoimahallinnon mukaan yli 50-vuotiaitakin oli työttömänä 110 000 henkeä.

Molemmilla tilastoilla on käyttönsä. Tilastokeskuksen tilasto tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoisen tiedon työttömyydestä, koska samaa määritelmää käytetään myös muissa maissa. Työttömyysturvalainsäädäntö poikkeaa eri maissa sen verran, ettei työttömyysturvajärjestelmiin pohjautuvia lukuja voi verrata keskenään. Tilastokeskuksen luvut soveltuvat luontevammin myös suhdanneanalyysin tarpeisiin. Kuitenkin jos halutaan selvittää, miten suuri taakka vajaatyöllisyydestä koituu sosiaaliturvajärjestelmille, on järkevää seurata työvoimahallinnon tilastoja. Ne ovat myös alueellisesti tarkempia, kuin otokseen pohjautuva työvoimatutkimus.

Ks. tilastojen julkistamistiedote ja erillinen selvitys tilastojen eroista.

Takaisin oppimateriaaliin

Jaa