På svenska

In English

Väestötieteen perusteet

Oppitunti:
Aihe:
Esimerkki 1 2

Suomen väestö vuosina 1749–2060

Suomen väestö on 1700-luvun puolesta välistä alkaen vuosittain tasaisesti kasvanut. Vain muutamat poikkeukselliset vuodet ovat aiheuttaneet väestön vähenemistä. Suurin väestötappio kärsittiin nälkävuonna 1868, jolloin väestö väheni yli 96 000 henkilöllä. Eniten väestö lisääntyi vuonna 1946, jolloin lisäystä tuli yli 54 000 henkilöä. Viimeisimmät väestötappiovuodet olivat 1969 ja 1970. Tuolloin syynä oli suomalaisten massamuutto Ruotsiin.

Tällä hetkellä väestönkasvu on hidastumassa ja ilman kansainvälistä muuttoliikettä Suomessa oltaisiin lähestymässä väestön 0-kasvua. Kun syntyvyys ei näytä nousevan – eikä siitä mitään akuuttia hyötyäkään nyt olisi – niin tulevaisuuden väestönkehitys riippuu maahanmuuttajien määrästä. Viimeisempien väestöennusteiden mukaan luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus kääntyisi negatiiviseksi 2020-luvun lopussa tai 2030-luvun alussa. Ilman maahanmuuttoa maamme väkiluku todennäköisesti kääntyisi tuolloin laskuun.

Suomen väestö vuosina 1750–2015 ja ennuste vuoteen 2060, miljoonaa ihmistä

Suomen väestö -kuvio

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [tietokantataulukko]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2016]. Saantitapa: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true ja Väestörakenne [tietokantataulukko]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.10.2016]. Saantitapa: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/?tablelist=true

Takaisin oppimateriaaliin

Jaa