På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:
Harjoitukset 1 2

Asuntokuntien kokoLamppu-symboli

Niin asuntokuntien, kotitalouksien kuin perheidenkin koko on pienentynyt jatkuvasti sinä aikana, jolta on olemassa tilastotietoja. Oheisessa kuviossa on kuvattu asuntokuntien keskimääräisen koon kehitys 1960-luvulta lähtien. Pohdi, mistä asuntokuntien koon pienentyminen johtuu ja minkälaisia seurauksia sillä voi olla?

Kuvio. Asuntokuntien keskikoko 1960–2011

Kuvio asuntokuntien keskikoosta 

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6745. 2011, Liitetaulukko 1. Asuntokunnat koon mukaan ja asuntokuntien keskikoko 1960-2011 [päivitetty 22.5.2012]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.4.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/asas/2011/asas_2011_2012-05-22_tau_001_fi.html

Vastaus:

Asuntokuntakoon pienentyminen johtuu mm. seuraavista seikoista:

  • lapsiperheiden määrä pienin vuosikymmeniin
  • yksin ja kaksin asuvien määrä kasvaa
  • ensisynnyttäjien ikä noussut ja lapsia hankitaan ja perhe perustetaan yhä myöhemmällä iällä
  • toisaalta nuoret muuttavat kotoa yhä aikaisemmin itsenäiseen asumiseen
  • soluasuntoja muutetaan yksiöiksi, koska solut tai alivuokralaisasunnot eivät enää houkuttele
  • avioerot pienentävät asuntokuntakokoa
  • elinikä kasvaa ja yhä pitempään pystytään asumaan kotona yksin tai kaksin puolison kanssa
  • vaurastuminen – on mahdollisuus valita myös itsenäinen asuminen

Asuntokuntakoon pienentymisen seurauksia:

  • asumisväljyys kasvaa
  • kulutusrakenne muuttuu, elintarvikkeissa suurpakkaukset eivät toimi kaikille, tarvitaan pienempiä annos-/pakkauskokoja ym.
  • yksinasuvien yksinäisyys, sosiaalinen verkosto pienenee
  • energiatehokkuus kärsii
  • asumiskustannukset henkeä kohden kasvavat (esimerkiksi ennen yhtä hellaa käytti useampi ihminen)

Takaisin oppimateriaaliin

Jaa