På svenska

In English

Väestötieteen perusteet

Oppitunti:
Aihe:
Harjoitukset 1

Testaa tietosi!Monivalinta-symboli

1. Mikä on oikein?
Väestötiede tutkii vain väestön suuruutta ja rakennetta.
Väestöllä tarkoitetaan jonkin maan tai alueen – esimerkiksi kunnan – väestöä.
Väestön koko riippuu yleensä kahden tekijän – syntyneiden ja kuolleiden – määrän muutoksesta.
2.  Suomen ja kotikuntansa väestöön katsotaan kuuluvaksi
kiintiöpakolaiset
turistit
Pohjoismaiden Helsingissä asuvat suurlähettiläät

Katso tarkemmin: 1.3. Suomen väestö

3. Tietoa väestön muuttoliikkeestä saa
Suomen Tullista
väestönmuutostilastosta
väkilukutilastosta

Katso tarkemmin: 3.1 Väestötilastot

4. Väestölaskenta tapahtuu Suomessa nykyisin
veroilmoituksen yhteydessä
Väestörekisterikeskuksen kirjallisella lomakkeella tai puhelimitse
Tilastokeskuksessa eri henkilörekistereitä yhdistelemällä

Katso tarkemmin: 3.2 Väestölaskenta

5. Mikä on oikein?
Tyttöjä syntyy enemmän kuin poikia.
Väestötiheys voidaan laskea maan kokonaispinta-alasta, jossa myös vesistöt ovat mukana.
Perhetilastossa yhdessä asuvat isä, äiti ja heidän lapsensa sekä mummo muodostavat perheen.
6. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa?
Ns. luonnollisia väestönmuutostekijöitä ovat maahan- ja maastamuutto.
Kohortilla tarkoitetaan tiettynä aikana samanlaisen tapahtuman kohteeksi joutunutta ryhmää.
"Naimisissa" ja "avoliitossa" ovat virallisia siviilisäätyjä.
7. Väestön uusiutumisella tarkoitetaan väestötieteessä
maahanmuuton voimakasta kasvua
sukupolven vaihtumista uudeksi
sitä, että joka vuosi syntyneitä on enemmän kuin kuolleita

Katso tarkemmin: 9.5 Väestön uusiutuminen

8. Suomen väkiluku saavutti kolme miljoonaa
vuonna 1835
vuonna 1889
vuonna 1912
9. Vuonna 1900 Suomessa kokonaishedelmällisyysluku eli arvio naisen synnyttämästä lasten määrästä oli hieman alle 5 lasta. Kuinka monta lasta naiset nykyisin keskimäärin synnyttävät?
keskimäärin yhden lapsen
keskimäärin enemmän kuin yhden, mutta alle kaksi lasta
keskimäärin vähän alle kolme lasta
10. Suomalaisten vastasyntyneiden odotettavissa olevan elinajan mukaan
tytöt voivat odottaa elävänsä vanhemmiksi kuin pojat.
pojat voivat odottaa elävänsä vanhemmiksi kuin tytöt.
tytöt ja pojat voivat odottaa elävänsä yhtä vanhoiksi.

 


Takaisin oppimateriaaliin

Jaa