På svenska

In English

Sanasto

Tässä sanastossa on selostettu lyhyesti Tilastokoulun keskeiset käsitteet. Täsmällisemmät määritelmät löytyvät Tilastokeskuksen Käsitteet ja määritelmät -luettelosta

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

A

Takaisin ylös

Ad hoc -moduuli

Työvoimatutkimuksen yhteydessä tehtävä ja Euroopan komission asetuksiin perustuva lisätutkimus, jonka aihe vaihtelee vuosittain. Lisätutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa erilaisista työvoimapolitiikan kannalta tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista, ja tuloksia käytetään EU:n työvoimapoliittiseen päätöksentekoon ja seurantaan.

(Työmarkkinatilastot)

Aikasarja

Aikasarja kuvaa ilmiön muuttumista ajassa ja se esitetään usein käyränä.

(Tilastojen ABC)

Aineelliset kiinteät varat

Aineelliset kiinteät varat ovat tuotantoprosessien tuotoksina tuotettuja varoja, joita käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosesseissa pidempään kuin yhden vuoden ajan. Aineelliset kiinteät varat koostuvat asunnoista, muista rakennuksista ja rakennelmista, koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä sekä kasvatettavista varoista

(Kansantalouden tilinpito)

Aineettomat kiinteät varat

Aineettomat kiinteät varat ovat varoja, joita käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosesseissa pidempään kuin yhden vuoden ajan. Aineettomiin kiinteisiin varoihin luetaan muun muassa mineraalien etsintä, tietokoneohjelmistot, viihteen, kirjallisuuden tai taiteen alkuperäisteokset ja muut vastaavat aineettomat kiinteät varat.

(Kansantalouden tilinpito)

Aineisto

Aineisto on kokoelma perusjoukon alkioista tehdyistä havainnoista. Tavallisesti aineistossa ei ole havaintoja kaikista perusjoukon alkioista, vaan siinä on perusjoukon osajoukosta eli otoksesta tehdyt havainnot.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Aktivointiaste

Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien summasta.

(Työmarkkinatilastot)

Alakvartiili

Alakvartiili on luku, jota pienempien muuttujan arvojen osuus aineistossa on 25 prosenttia.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Alipeitto

Kun osa otokseen kuuluvista ihmisistä tai yrityksistä jää otannan ulkopuolelle, puhutaan otannan alipeitosta.

(Tilastojen ABC)

Ammatti

Ammatilla viitataan työhön, jota henkilö tekee riippumatta ammattiasemastaan (palkansaaja tai yrittäjä), koulutuksestaan tai työpaikan toimialasta. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Ammatit luokitellaan Tilastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen, työssäkäyntitilaston sekä palkkatilastojen osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Ammattiasema

Ammattiasema kuvaa ammatissa toimivan väestön asemaa työelämässä erottaen palkansaajat yrittäjistä ja yrittäjäperheenjäsenistä. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Antinatalistinen väestöpolitiikka

Väestöpolitiikkaa, jonka tavoitteena on rajoittaa syntyvyyttä ja sitä kautta väestönkasvua.

(Väestötieteen perusteet)

Aritmeettinen keskiarvo

Aritmeettisen keskiarvon saamiseksi lasketaan yhteen kaikkien havaintojen mittausarvot ja jaetaan summa havaintojen lukumäärällä.

(Tilastojen ABC)

Arvo

Arvo on hinnan ja määrän tulo (P*Q=V, jossa P=hinta, Q=määrä ja V=arvo).

(Indeksit)

Arvonlisäys

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

(Kansantalouden tilinpito)

Arvopaino

Hyödykkeen kulutuksen mukaan lasketaan arvopaino: hyödykkeen hinta kertaa kulutettu määrä.

(Indeksit)

Asuntokunta

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt.

(Väestötieteen perusteet)

Avoimien työpaikkojen aste

Avoimien työpaikkojen aste eli vakanssiaste tarkoittaa avoimien työpaikkojen määrän suhdetta täytettyjen ja avoimien työpaikkojen summaan.

(Työmarkkinatilastot)

Avoliitto

Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, eivät nämä säännöt päde. Samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia henkilöitä ei päätellä avopareiksi

(Väestötieteen perusteet)

B

Takaisin ylös

BKT

Bruttokansantuote (englanniksi Gross Domestic Product eli GDP) kuvaa maan tai alueen kokonaistuotannon arvoa, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

BKT markkinahintaan

Kansainvälisissä vertailuissa käytössä oleva BKT-tieto, saadaan lisäämällä kansantalouden yhteenlaskettuun bruttoarvonlisäykseen tuoteverot ja vähentämällä tuotetukipalkkiot (joita ei kohdenneta sektoreille tai toimialoille).

(Kansantalouden tilinpito)

BKT/asukas, BKT/capita

BKT:n arvo jaettuna maan kokonaisväkimäärällä, BKT/capita on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari

(Kansantalouden tilinpito)

BKT:n arvo

Tuotannon arvonlisäys

(Kansantalouden tilinpito)

BKT:n volyymimuutos

Tuotannon määrän muutos edellisestä vuodesta

(Kansantalouden tilinpito)

BKTL

Bruttokansantulo (englanniksi Gross National Income) kuvaa tietyn maan toimijoiden (esim. yritysten ja kotitalouksien) tuloja. Bruttokansantulo lasketaan lisäämällä bruttokansantuotteeseen ulkomailta saadut ensitulot  ja vähentämällä siitä ulkomaille maksetut ensitulot, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Beveridge-käyrä

Beveridge-käyrä eli UV-käyrä kuvaa työttömyysasteen ja avoimien työpaikkojen asteen muutoksia. Sen avulla tarkastellaan työmarkkinoiden suhdanteita sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

(Työmarkkinatilastot)

Big data

Big datalla tarkoitetaan todella suuria ja monimutkaisia aineistoja, joita on vaikea käsitellä perinteisillä tietotekniikan välineillä.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Bruttouusiutumisluku

Bruttouusiutumisluku on väestön uusiutumisen mittari, joka ei ota kuolleisuutta huomioon. Bruttouusiutumisluku lasketaan vertaamalla ikäryhmittäin naisille syntyvien tyttölasten määrää. Eli lasketaan ensin ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pelkästään tyttölapsille ja näin saadut suhdeluvut summataan.

(Väestötieteen perusteet)

C

Takaisin ylös

CPA

CPA (European Classification of Products by Activity) on Euroopan unionin toimialaorientoitunut tavaroiden ja palvelujen luokitus. CPA käsittää kaikki tavarat ja palvelut, jotka kukin on kohdistettu yhdelle EU:n toimialaluokituksen NACEn toimialalle. CPA on tarkoitettu käytettäväksi tuotantoon, kulutukseen, ulkomaankauppaan ja liikenteeseen liittyvissä tilastoissa Euroopan unionin alueella. Katso tarkemmin.

(Tilastotiedon haku)

D

Takaisin ylös

Deflaatio

Deflaatio kuvaa rahan arvon vahvistumista. Hinnat laskevat ja samalla rahamäärällä saa entistä enemmän tavaroita ja palveluja.

(Indeksit)

Deflatointi

Deflatoinnilla tarkoitetaan sitä, kun lasketaan esim. tuotannon määrän muutos tai reaalipalkkojen muutos. Jaetaan/deflatoidaan tuotannon arvon muutos tuotannon hintaindeksillä ja näin saadaan määränmuutos eli volyyminmuutos. Vastaavasti jakamalla/deflatoimalla palkkaindeksin kehitys kuluttajahintaindeksin kehityksellä saadaan reaalipalkkakehitys.

(Indeksit)

Dominanssisääntö

Säännön mukaan solu on herkkä, mikäli sen n suurinta tilastoyksikköä muodostavat vähintään k prosenttia solun kokonaisarvosta. Dominanssisääntöä käytetään taulukkomuotoisten aineistojen paljastumisriskin arvioinnissa. Dominanssisäännöstä käytetään myös nimitystä (n,k)-sääntö.

(Tutkimusaineistot etäkäytössä)

E

Takaisin ylös

EDP-alijäämä

Julkisyhteisöjen alijäämä, jota kutsutaan myös EDP-alijäämäksi (EDP=Excessice Deficit Prosedure), vastaa suunnilleen kansantalouden tilinpidossa laskettua julkisyhteisöjen nettoluotonantoa tai -ottoa, ja kuvaa julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Julkisyhteisöjen alijäämää suhteessa BKT:en seurataan euroalueella, ks tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

EDP-velka

Julkisyhteisöjen velka tarkoittaa julkisyhteisöjen sulautettua bruttovelkaa nimellisarvoisena, ja sitä kutsutaan myös EDP-velkatiedoksi (EDP=Excessive Deficit Prosedure). Julkisyhteisöjen velkaa suhteessa BKT:en seurataan euroalueella, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

EKT

Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä, suomenkielinen versio ESAsta

(Kansantalouden tilinpito)

ESA

European System of Accounts, Euroopan unionin oma versio kansantalouden tilinpidon laskentaohjeesta (ks. ESA2010), suomenkielinen versio on EKT

(Kansantalouden tilinpito)

Editoiminen

Editoiminen tarkoittaa tilastoaineiston virheiden etsintää ja korjaamista.

(Tilastojen ABC)

Elinajanodote

Elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta tietyn ikäisillä henkilöillä on keskimäärin jäljellä elinvuosia.

(Tilastojen ABC)

Elinkustannusindeksi

Kuluttajahintaindeksin nimi oli vuoteen 1957 asti elinkustannusindeksi.

(Indeksit)

Ensitulo

Ensitulo on tuloa, jonka kotimaiset talousyksiköt saavat osallistumisestaan tuotantoon ja korvauksia, jotka rahoitus- ym. varojen omistaja saa varojen järjestämisestä toisen yksikön käytettäväksi, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Epätyypillinen työ

Palkansaaja, joka tekee määräaikaista tai osa-aikaista työtä, luokitellaan epätyypillistä työtä tekeväksi.

(Tilastojen ABC)

Erityisindeksi

Erityisindeksi tarkoittaa indeksiä, joka lasketaan halutulla hyödykekorilla ja halutuilla arvopainoilla. Tilastokeskus laskee erityisindeksejä asiakkaan tarpeen mukaisesti.

(Indeksit)

Esiintyvyys (prevalenssi)

Sairauksien esiintymistä kuvaavat esiintyvyysluvut kertovat olemassa olevien sairaustapausten määrän suhteutettuna väestöön. Ks. myös Ilmaantuvuus (insidenssi).

(Tilastojen ABC)

Estimaatti

Perusjoukkoa koskevien tunnuslukujen arvioinnin tulokset ovat estimaatteja eli perusjoukon ominaisuuksia kuvaavia arvioita.

(Tilastojen ABC)

Estimaattori

Estimaattori on kaava, jolla aineistosta lasketaan arvio perusjoukon ominaisuutta kuvaavalle arvolle, esimerkkinä keskiarvon kaava.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Estimoida

Sattumanvaraisesti poimitusta otoksesta voidaan arvioida eli estimoida perusjoukkoa koskevia tunnuslukuja, esim. keskiarvo.

(Tilastojen ABC)

Etäkäyttöpalvelu

Etäkäyttöpalvelu on Tilastokeskuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa tutkijalle etätyöpöydän sovelluksineen käyttöluvallisen tutkimusaineiston tietoturvalliseen käsittelyyn omalta työpisteeltä käsin. Tutkimusaineistoissa yksikkötason suorat tunnisteet, kuten henkilötunnukset tai yritystunnukset, on etäkäyttöpalvelussa korvattu pseudotunnisteilla.

(Tutkimusaineistot etäkäytössä)

Euroopan komissio

Euroopan komissio käyttää EU:ssa aloitteenteko- ja täytäntöönpanovaltaa sekä valvoo unionin oikeuden noudattamista jäsenmaissa ja unionin toimielimissä. Lisäksi komissio edustaa Euroopan unionia esim. kansainvälisissä talousyhteyksissä. Komissiolla on EU:n lainsäädäntötyössä käytännössä yksinoikeus tehdä säädösaloitteita, ks. lisätietoa.

(Tilastotiedon haku)

Euroopan komission pääosastot (DG:t)

Komissio jakautuu useisiin pääosastoihin ja yksiköihin. Kukin pääosasto vastaa oman asiakokonaisuutensa valmistelu-, tutkimus- ja suunnittelutehtävistä. Muut komission yksiköt käsittelevät joko yleisempiä hallinnollisia kysymyksiä tai keskittyvät johonkin tiettyyn kysymykseen, kuten petostentorjuntaan tai tilastoihin, ks. lisätietoa.

(Tilastotiedon haku)

Euroopan unionin erillisvirastot

EU:lla on ns. erillisvirastoja, jotka on perustettu jonkin tietyn teknisen, tieteellisen tai hallinnollisen tehtävän hoitamista varten. Valtaosa erillisvirastosta on perustettu 1990-luvulla, mutta ensimmäiset aloittivat toimintansa jo 1970-luvulla, ks. lisätietoa

(Tilastotiedon haku)

Euroopan unionin politiikka-indikaattorit

Politiikka-indikaattorit ovat EU:n politiikkaohjauksen ja monitoroinnin tarpeisiin kehitettyjä mittareita. Ne perustuvat luotettaviin ja vertailukelpoisiin tilastotietoihin. Niiden taustalla ovat EU:n politiikan suuntaviivoista päättävän Eurooppa-neuvoston kokouksissa hyväksytyt politiikkaohjelmat. Politiikkaindikaattoreita ovat mm. EU2020-strategiaindikaattorit, kestävän kehityksen indikaattorit ja globalisaatioindikaattorit, ks.lisätietoa.  

(Tilastotiedon haku)

Eurooppa-neuvosto

Eurooppa-neuvosto on valtioiden tai hallitusten päämiesten ja komission puheenjohtajan muodostama huippukokous. Se määrittelee unionin yleiset poliittiset linjaukset, ks.
lisätietoa.

(Tilastotiedon haku)

Eurostat

Eurostat on Euroopan unionin tilastotoimisto. Sen tehtävänä on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa tuottaa EU:n päätöksenteon tarpeisiin laadukkaita tilastoja, jotka mahdollistavat eri valtioiden ja alueiden vertailun, ks. Eurostatin kotisivut.

(Tilastotiedon haku)

G

Takaisin ylös

GDP

Gross Domestic Product, suomeksi BKT

(Kansantalouden tilinpito)

GNI

Gross National Income, suomeksi BKTL

(Kansantalouden tilinpito)

GNP

Gross National Product, aikaisemmin bruttokansantulosta käytetty termi, nyt kansainvälisesti on siirrytty käyttämään termiä GNI

(Kansantalouden tilinpito)

Gini-kerroin

Gini-kerroin kuvaa muuttujan (esimerkiksi tulonjaon tai varallisuuden jakautumisen) epätasaisuutta. Se on yleisesti käytetty eriarvoisuuden indikaattori, missä esimerkiksi tulojen hajonnan laajuutta kuvataan yhdellä lukuarvolla, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

H

Takaisin ylös

HDI

Human Development Index , YK:n kehitysjärjestö UNDP:n kehittämä hyvinvointi-indeksi.

(Kansantalouden tilinpito)

Hajontakuvio

Hajontakuvio on pisteistä koostuva kuvio kahden muuttujan arvoista samoille alkioille (havaintoyksiköille).

(Johdatus tilastotieteeseen)

Harmonisointi

Harmonisoinnilla tarkoitetaan saattamista toisien maiden tai kansainvälisiä käytäntöjä tai lakeja vastaavaksi.

(Suomen tilastojen historia)

Havainto

Havainto on alkion ominaisuuden mittauksen tulos, esimerkiksi henkilön mitattu pituus.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Havaintomatriisi

Havaintomatriisi on taulukko, jonka kukin rivi vastaa perusjoukon alkiota (kuten henkilöä) ja jonka kukin sarake sisältää tiedot jonkin ominaisuuden mittauksista.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Hedelmällisyysluku

Hedelmällisyysluku on tunnusluku, joka kertoo kuinka paljon lapsia syntyy synnytysikäistä naista kohden.

(Tilastojen ABC)

Hinta

Tarkoittaa hyödykkeen loppuhintaa eli asiakkaan maksama hintaa (kuluttajahinta) tai tavaran tai palvelun tuottajan saamaa hintaa (tuottajahinta).

(Indeksit)

Hintaperintö

Tietyn vuoden joulukuun pistelukua verrataan saman vuoden pisteluvun vuosikeskiarvoon.

(Indeksit)

Histogrammi

Histogrammi esittää tarkasteltavien arvojen jakautumisen graafisesti valitun luokkajaon mukaan. Se koostuu palkeista, joiden korkeus esittää kyseiseen luokkaan kuuluvien tapausten määrää.

(Tilastojen ABC)

Hyödykekori

Hyödykekorilla tarkoitetaan niitä tavaroita tai palveluja, joiden hintaa indeksissä kerätään. Esimerkiksi kuluttajahintaindeksin hyödykekoriin kuuluu vajaa 500 erilaista tavaraa ja palvelua.

(Indeksit)

Hyödykeotos

Esim. kuluttajahintaindeksiä varten kerätään vajaan 500 hyödykkeen hintoja. Nämä hyödykkeet on valittu kaikkien hyödykkeiden joukosta tilastollista otantaa hyväksikäyttäen. Hyödykkeen todennäköisyys tulla mukaan hintakeruuseen on sitä suurempi, mitä suurempi on sen kulutuksen arvo koko koulutuksesta.

(Indeksit)

I

Takaisin ylös

Ikä

Väestötieteessä iällä voidaan tarkoittaa henkilön ikää vuoden lopussa tai tietyn väestönmuutostapahtuman sattuessa.

(Väestötieteen perusteet)

Ikäpyramidi

Ikäpyramidi on graafinen tapa esittää väestön ikä- ja sukupuolirakenne.

(Väestötieteen perusteet)

Ikäryhmittäiset eronneisuusluvut

Ikäryhmittäiset eronneisuusluvut kuvaavat viisivuotisikäryhmittäin (tai yksivuotisikäryhmittäin) eronneiden määrää keskiväkiluvun tuhatta, samassa iässä olevaa, avioitunutta henkilöä kohti.

(Väestötieteen perusteet)

Ikäryhmittäiset kuolemanvaaraluvut

Ikäryhmittäiset kuolemanvaaraluvut lasketaan iän mukaan siten, että tietyssä iässä kuolleet jaetaan saman ikäisellä väestöllä ja tarpeen mukaan näin saatu luku kerrotaan tuhannella.

(Väestötieteen perusteet)

Ikävakiointi

Menetelmä, jota käytetään avuksi kun verrataan erilaisia väestöjä, joiden ikärakenteet poikkeavat toisistaan. Ikävakioidut luvut osoittavat, millainen kuolleisuus tai muu vertailtava ilmiö olisi, jos vertailtavien väestöjen ikärakenteet olisivat samanlaiset.

(Väestötieteen perusteet)

Ilmaantuvuus (insidenssi)

Sairauksien esiintymistä kuvaavat ilmaantuvuusluvut kertovat uusien sairaustapausten määrän suhteutettuna väestöön. Ks. myös Esiintyvyys (prevalenssi).

(Tilastojen ABC)

Imeväiskuolleisuus

Imeväiskuolleisuus on alle vuoden ikäisenä kuolleiden osuus ikäluokastaan.

(Tilastojen ABC)

Imputointi

Imputointi tarkoittaa tilastoaineiston puuttuvien tietojen arviointia.

(Tilastojen ABC)

Indeksi

Indeksi on hintatason tai arvojen muutoksia osoittava suhdeluku.

(Indeksit)

Indeksin painotus

Eri hyödykkeiden indeksit painotetaan yhteen (=lasketaan hyödykkeiden indeksi yhteensä) kunkin indeksin arvopainojen suhteessa.

(Indeksit)

Inflaatio

Inflaatio kuvaa rahan arvon heikkenemistä. Hinnat nousevat ja samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän tavaroita ja palveluja. Inflaatiolla tarkoitetaan yleensä kuluttajahintaindeksin vuosimuutosta.

(Indeksit)

Inhimillisen kehityksen indeksi

Inhimillisen kehityksen indeksin (Human Development Index, HDI) tavoitteena on vertailla maailman maita niin, että taloudellisen kehittyneisyyden lisäksi otetaan huomioon myös muita asioita (terveys ja koulutustaso).

(Tilastojen ABC)

Institutionaalinen yksikkö

Institutionaalinen yksikkö on taloudellisen päätöksenteon perusyksikkö, joka päättää itsenäisesti pääasiallisesta toiminnastaan ja jolla on täydellinen kirjanpito tai jolle on sekä taloudellisesta että juridisesta näkökulmasta mahdollista ja mielekästä vaadittaessa laatia täydellinen kirjanpito, ks.tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Investointi eli kiinteän pääoman bruttomuodostus

Kiinteän pääoman bruttomuodostuksella tarkoitetaan kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankintaa vähennettynä niiden luovutuksella, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

J

Takaisin ylös

Jakauma

Jakauma kuvaa muuttujan eri arvojen suhteellista osuutta.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Johdettu indeksi

Kun indeksiä ei lasketa itsenäisesti, puhutaan johdetusta indeksistä. Esimerkiksi Elinkustannusindeksi 1951:10=100 on johdettu indeksi. Tämä indeksi johdetaan tällä hetkellä kuluttajahintaindeksin 2010=100 pisteluvusta vakiokertoimen avulla.

(Indeksit)

Julkinen sektori, julkisyhteisöt-sektori

Julkisyhteisöt-sektorin muodostavat kunnat, kuntayhtymät sekä valtio ja sosiaaliturvarahastot. Ks. määritelmät työvoimatutkimuksen, työssäkäyntitilaston sekä palkka- ja työvoimakustannustilastojen osalta.

(Kansantalouden tilinpito)

Julkiset palvelut

Julkiset palvelut ovat verotuksen kautta rahoitettavia palveluita (esim. koulutus ja terveydenhuolto).

(Tilastojen ABC)

K

Takaisin ylös

Kansainvälinen työjärjestö ILO (International Labour Organization)

Yhdistyneiden kansakuntien alainen työelämän kehittämiseen ja yhteiskunnallisten olojen parantamiseen erikoistunut järjestö, jonka tärkeimpänä tehtävänä on kansainvälisten työelämän normien luominen ja valvonta. Ks. lLOn kotisivut

(Työmarkkinatilastot)

Kansallinen tilastotoimi

Kansalliseen tilastotoimeen kuuluvat tilastoviranomaiset (Tilastokeskus, Tulli, THL ja Luke) sekä virallisia tilastoja laativat viranomaiset (TEM, MML, Trafi, Liikennevirasto, Ilmatieteenlaitos, Syke ja Migri) ja organisaatiot (Kela, Työterveyslaitos ja Eläketurvakeskus).

(Tilastotiedon haku)

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpidon tarkoituksena on tuottaa taloustoimiin ja niiden luokituksiin perustuva systemaattinen kuva kansantalouden rakenteesta ja sen muutoksista.

(Kansantalouden tilinpito)

Kansantalous

Kansantaloudella tarkoitetaan yhden valtakunnan tai talousalueen talousyksikköjen muodostaman kokonaisuuden taloudellista toimintaa.

(Kansantalouden tilinpito)

Kanta

Kun puhutaan jonkun asian kannasta, kerrotaan kuinka paljon - yleensä rahamääräisesti - jotakin asiaa on tietyllä hetkellä: esimerkiksi pääomakanta on pääomien yhteenlaskettu arvo vuoden lopussa.

(Tilastojen ABC)

Kantaindeksi

Kantaindeksissä nykyhintaa verrataan aina perusajankohtaan.

(Indeksit)

Kato

Kato tarkoittaa niitä otokseen kuuluvia, joilta ei ole saatu kerätyksi tietoja. Osaa ei tavoiteta, osa kieltäytyy vastaamasta tai ei kykene vastaamaan esimerkiksi puutteellisen kielitaidon vuoksi.

(Tilastojen ABC)

Kausaliteetti

Kausaliteetti on muuttujien syy-seuraussuhde, jossa muuttujan arvon kasvaminen aiheuttaa sellaisia muutoksia perusjoukon alkioissa, että toisenkin muuttujan arvot kasvavat tai pienentyvät.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Kausivaihtelu

Vuoden sisällä esiintyvää säännöllistä vaihtelua kutsutaan kausivaihteluksi.

(Tilastojen ABC)

Keskiarvo

Keskiarvo (ks. aritmeettinen keskiarvo) on ns. keskiluvuista kaikkein tavallisin. Se ilmoittaa, mihin kohtaan muuttujan jakauman keskikohta mitatulla ulottuvuudella sijoittuu.

(Väestötieteen perusteet)

Keskihajonta

Keskihajonta kertoo, miten keskittyneitä havainnot ovat, eli miten kaukana havainnot keskimäärin ovat keskiarvosta.

(Tilastojen ABC)

Keskivirhe

Keskivirhe mittaa tilastollisen satunnaisvaihtelun suuruutta otantatutkimuksessa. Sen avulla lasketaan virhemarginaalit esim. poliittisten mielipidemittausten kannatusluvuille (ns. luottamusvälit).

(Työmarkkinatilastot)

Keskiväkiluku

Tietyn vuoden keskiväkiluku on kahden peräkkäisen vuoden väkilukujen keskiarvo. Kun tilastovuodelle lasketaan jotakin ilmiötä kuvaava suhdeluku, yleensä kyseisen ilmiön tapahtumien määrä suhteutetaan juuri tapahtumalle alttiina olevan väestön tai väestön osan keskiväkilukuun. Nämä väestöllisiä ilmiöitä kuvaavat luvut ilmoitetaan yleensä promilleina eli em. jakolaskun tulos kerrotaan tuhannella.

(Väestötieteen perusteet)

Ketjuindeksi

Ketjuindeksissä nykyhintaa verrataan edelliseen laskenta-ajankohtaan.

(Indeksit)

Ketjuttaminen

Indeksin perusajankohtaa uudistetaan usein viiden vuoden välein. Indeksi lasketaan kulloinkin vain uuden indeksin arvopainoilla ja hyödykekorilla. Vanhempien perusvuosien indeksit ketjutetaan vakiokertoimilla uuden indeksin pisteluvun avulla.

(Indeksit)

Kiinteähintaistaminen

Muunnetaan eri vuosien arvot tai hinnat tietyn vuoden arvoksi tai rahaksi.

(Indeksit)

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investointi

Kiinteän pääoman bruttomuodostuksella tarkoitetaan kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankintaa vähennettynä niiden luovutuksella.

(Kansantalouden tilinpito)

Kiintiöpoiminta

Kiintiöpoiminta tarkoittaa sitä, että otokseen pyritään  saamaan esimerkiksi samanlainen sukupuoli-, ikä- tai aluejakauma kuin perusjoukossa.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Kokoaikatyö

Työvoimatutkimuksessa kokoaikatyön määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan palkansaajan tai yrittäjän omaan käsitykseen päätyön kokoaikaisuudesta. Palkkatilastoissa kokoaikaisiksi määrittyvät ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Ks. tarkemmat määritelmät palkka- ja työvoimakustannustilastojen osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Kokonaisansio

Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.

(Työmarkkinatilastot)

Kokonaishedelmällisyysluku

Kokonaishedelmällisyysluku on ehkä parhaita hedelmällisyyden kuvaajia ja varsin yleisesti käytetty verrattaessa eri maiden hedelmällisyyttä toisiinsa. Kokonaishedelmällisyysluku on ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen summa ja se kuvaa laskennallista lasten määrää, jonka naiset keskimäärin synnyttäisivät elinaikanaan, jos laskentahetkellä vallinnut syntyvyyden/hedelmällisyyden taso säilyisi muuttumattomana.

(Väestötieteen perusteet)

Kompensaatio

Kompensaatioajattelun mukaan kuluttajahintaindeksin muutos osoittaa, kuinka paljon kulutusmenojen tulisi muuttua kiinteän kulutusmenorakenteen vallitessa, jotta kotitalous säilyttäisi kulutustasonsa ennallaan. Kompensaatiosta esimerkkeinä ovat eläke- ja vuokrasopimukset.

(Indeksit)

Korrelaatio

Korrelaatio kuvaa kahden muuttujan välistä riippuvuutta.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Korrelaatiokerroin

Korrelaatiokerroin on lukuna ilmaistu mitta kahden muuttujan korrelaatiolle eli riippuvuudelle.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Kotimainen talousyksikkö

Talousyksikön sanotaan olevan kotimainen jossain maassa silloin, kun sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus tuon maan alueella – so. kun se osallistuu pitemmän ajanjakson (yhden vuoden tai kauemmin) tämän alueen taloudelliseen toimintaan. Institutionaaliset sektorit ovat kotimaisten institutionaalisten talousyksiköiden ryhmiä, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Kotitalous

Kotitalous muodostuu yhdestä tai useammasta ihmisestä, jotka hoitavat talouttaan kokonaisuutena (esim. saman perheen jäsenet) ja tekevät yhteisiä taloudellisia päätöksiä. Kotitalous on siis sellaisten ihmisten joukko, joka asuu ja ruokailee yhdessä tai käyttää tulojaan muuten yhdessä.

(Kansantalouden tilinpito)

Koulutusaste

Tavallisimmin väestö luokitellaan korkeimman suoritetun tutkinnon koulutusasteen mukaan. Näitä koulutusasteita on kuusi: perusaste tai vähemmän koulutusta, keskiaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste ja tutkijakoulutusaste.

(Tilastojen ABC)

Kovarianssi

Kovarianssi mittaa, kuinka kahden muuttujan arvojen poikkeamat keskiarvoistaan riippuvat toisistaan.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Kuluttajahintaindeksi KHI

Kuluttajahintaindeksi kuvaa yksityisten kuluttajien eli kotitalouksien, laitosväestön (vanhainkodit, vankilat, jne.) sekä turistien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä perusajankohtaan verrattuna.

(Indeksit)

Kuluttajan hintaindeksi

Kuluttajahintaindeksin nimi oli vuosina 1957–1967 kuluttajan hintaindeksi.

(Indeksit)

Kulutusmenot

Kulutusmenot ovat kotimaisten institutionaalisten yksiköiden menoja kulutustavaroiden tai palvelujen hankintaan, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Kulutusyksikkö

Yksin elävä yli 13-vuotias on yksi kulutusyksikkö. Jos kaksi yli 13-vuotiasta asuu samassa kotitaloudessa, kulutusyksikköjä kertyy vain 1,5 tilastoissa tällä hetkellä käytössä olevan laskutavan mukaan. Kun tällaisia nuoria tai aikuisia on enemmän, kunkin lisähenkilön paino on 0,5 kulutusyksikköä. Jos kotitaloudessa on 0 - 13-vuotiaita lapsia, annetaan heille kullekin vain 0,3 kulutusyksikön paino.

(Tilastojen ABC)

Kumulatiivinen muutos

Tietyn kuukauden pistelukua verrataan edellisen vuoden joulukuun pistelukuun.

(Indeksit)

Kuolemanvaara

Kuolemanvaara tarkoittaa henkilön todennäköisyyttä kuolla seuraavan elinvuotensa aikana.

(Tilastojen ABC)

Kuolleisuus

Kuolleisuus kertoo, mikä on kuolleiden osuus väestöstä. Tietyn ikäryhmän kuolleisuudella tarkoitetaan kuolleiden määrää 1000 ikäryhmään kuuluvaa kohti.

(Tilastojen ABC)

Kustannus

Mittaa eri kustannustekijöiden (palkat, materiaalit, vuokrat, pääoma...) hintakehitystä.

(Indeksit)

Kuukausimuutos

Tietyn kuukauden pistelukua verrataan edellisen kuukauden pistelukuun.

(Indeksit)

Kvartiiliväli

Kvartiiliväli on väli, jonka alarajana on alakvartiili ja ylärajana yläkvartiili.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Kynnysarvosääntö

Säännön mukaan solu on herkkä, mikäli siihen kuuluu vähemmän kuin ennalta määrätyn kynnysarvon verran tilastoyksiköitä. Kynnysarvoa käytetään taulukkomuotoisten aineistojen paljastumisriskin arvioinnissa.

(Tutkimusaineistot etäkäytössä)

Kysyntä kansantaloudessa

Se, mihin tavarat ja palvelut käytetään eli kulutus, investoinnit ja vienti

(Kansantalouden tilinpito)

Käypähintainen

Käypähintainen tarkoittaa esimerkiksi tuotannon arvoa tai hyödykkeen hintaa ao. vuoden rahassa.

(Indeksit)

Käytettävissä oleva tulo

Kun kotitalouden bruttotuloista (tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot ) vähennetään verot ja veroluonteiset maksut, tiedämme käytettävissä olevan tulon.

(Tilastojen ABC)

L

Takaisin ylös

Laatikko-janakuvio

Laatikko-janakuvio on muuttujan jakaumaa luonnehtiva kuvio, jossa laatikko vastaa kvartiiliväliä, ja janoilla kuvataan ääriarvot tai väli, joka kattaa esimerkiksi 90 prosenttia havainnoista.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Lapsikuolleisuus

Lapsikuolevuus on alle 0–4-vuotiaana kuolleiden määrä jaettuna ikäryhmän keskiväkiluvulla kerrottuna 1 000:lla eli luku ilmaistaan promilleina.

(Väestötieteen perusteet)

Laskennallinen asuntotulo

Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra kuvaa kotitalouden saamaa etua asumastaan omistusasunnosta verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Liikeotos

Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään hintoja vajaasta 3000 eri liikkeestä. Tätä varten tehdään tilastollinen liikeotos. Mitä suurempi on liikkeen liikevaihto, sitä suurempi on todennäköisyys, että se tulee mukaan kuluttajahintaindeksin liikeotokseen.

(Indeksit)

Liikevaihto

Liikevaihtoon luetaan kirjanpitovelvollisen varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt avustukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Lineaarinen riippuvuus

Lineaarinen riippuvuus kuvaa riippuvuutta, jossa kahden muuttujan arvot asettuvat hajontakuviossa lähelle suoraa.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Luokiteltu aineisto

Käsittelyn helpottamiseksi jatkuva-arvoiset jakaumat esitetään yleensä luokiteltuina. Luokittelu on ikään kuin karkea mittauslaite, joka ei ota huomioon pieniä yksityiskohtia. Luokittelu ei saisi muuttaa havaitun jakauman muotoa olennaisesti, mutta oikea tapa luokitella havaintoja riippuu aina tiedon käyttötarkoituksesta.

(Tilastojen ABC)

Luonnollinen lisääntyminen

Kun syntyneistä vähennetään kuolleet, on tuloksena väestön luonnollinen lisääntyminen.

(Tilastojen ABC)

Luottamustaso

Luottamustaso kuvaa, kuinka luotettavasti luottamusväli peittää perusjoukon todellisen arvon eli parametrin. Luottamustason tulkinta todennäköisyytenä on mielekäs hypoteettisessa tilanteessa, jossa otantaa toistetaan.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Luottamusväli

Luottamusväli on estimaatin molemmin puolin muodostettu väli, joka ideaalisesti sisältää estimoitavan perusjoukon todellisen arvon eli parametrin halutulla todennäköisyydellä.

(Johdatus tilastotieteeseen)

M

Takaisin ylös

Makrotalous

Makrotaloudella tarkoitetaan talouden suuria kokonaisuuksia kuten kansantuotetta, inflaatiota ja työttömyyttä. Makrotalouden vastakohta on mikrotalous, joka taas tarkastelee yksittäisen toimijan, kuten perheen tai pienyrityksen taloutta.

(Tilastotiedon haku)

Markkinatuotos

tuotosta, joka joko myydään markkinoilla tai on tarkoitettu myytäväksi markkinoilla tuotantokustannukset kattavaan hintaan

(Kansantalouden tilinpito)

Markkinatuottajat

Markkinatuottajat ovat paikallisia toimialayksiköitä tai institutionaalisia yksiköitä, joiden tuotoksesta suurin osa on markkinatuotantoa, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Mediaani

Mediaani ilmoittaa pisteen, joka jakaa jakauman kahteen osaan siten, että molemmissa osissa on puolet havainnoista.

(Tilastojen ABC)

Metatieto

Metatiedolla tarkoitetaan tietoja aineiston hankintamenetelmistä, käytetyistä, luokituksista, laadusta ym.

(Tilastojen ABC)

Mikroaineisto

Mikroaineisto on yksikkötason aineisto, jossa yksikkönä voi olla esimerkiksi henkilö, kotitalous tai yritys. Mikroaineistoja ovat esimerkiksi tilastointia varten kerätyt rekisteri- ja kyselyaineistot.

(Tutkimusaineistot etäkäytössä)

Mitta-asteikko

Mitta-asteikko kuvaa, onko mittaus oleellisesti symboli (kuten sukupuoli) vai luku, ja millaisia laskelmia mittauksille on mielekästä tehdä: arvojen järjestäminen, erotusten laskenta tai arvojen suhteiden laskenta.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Moodi

Moodi on muuttujan arvoista yleisin (tai useita arvoja, jos ne ovat yhtä yleisiä).

(Tilastojen ABC)

Muut markkinattomat tuottajat

Muut markkinattomat tuottajat ovat paikallisia toimialayksiköitä tai institutionaalisia yksiköitä, joiden tuotoksesta suurin osa tarjotaan ilmaiseksi tai taloudellisesti merkityksettömään hintaan, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Muuttotappio

Muuttotappio kertoo, että alueelta poismuuttaneita on enemmän kuin sinne muuttaneita.

(Tilastojen ABC)

Muuttovoitto

Muuttovoitto kertoo, että alueelle muuttaneita on enemmän kuin sieltä poismuuttaneita.

(Tilastojen ABC)

Muuttuja

Muuttuja kuvaa jonkin ominaisuuden mittausten tuloksia alkioittain, esimerkiksi pituus on muuttuja henkilöiden perusjoukossa.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Määrä

Mittaa tuotannon määrän kehitystä, kuinka monta kappaletta, kiloa, litraa enemmän tai vähemmän jotain hyödykettä on tuotettu.

(Indeksit)

Määräaikainen työ

Määräaikaisessa työsuhteessa olevaksi luetaan palkansaaja, jonka työsopimus on solmittu määräajaksi, koeajaksi tai tietyn työn suorittamisen ajaksi.

(Työmarkkinatilastot)

N

Takaisin ylös

Neljännesvuosimuutos

Tietyn vuosineljänneksen pistelukua verrataan edellisen vuosineljänneksen pistelukuun.

(Indeksit)

Netto

Netto kuvaa asiaa, josta on joko vähennetty siihen varsinaisesti kuulumattomat asiat, kuten esimerkiksi tavaroiden pakkaukset, tai esimerkiksi tulot, joista on vähennetty tulonhankintaan liittyvät menot.

(Tilastojen ABC)

Nettomuutto

Nettomuutto saadaan vähentämällä jollekin alueelle muuttaneista samalta alueelta lähteneet. Jos poismuutto on suurempi kuin tulomuutto, on nettomuutto negatiivinen. Nettomuuttaneisuus on muuttovoitto tai muuttotappio.

(Tilastojen ABC)

Nettopendelöinti

Nettopendelöinnillä tarkoitetaan tietylle alueelle muualta töihin tulevien henkilöiden ja alueen ulkopuolella työssäkäyvien välistä erotusta.

(Työmarkkinatilastot)

Nykyhinta

Nykyhinta on hyödykkeen laskenta-ajankohdan hinta.

(Indeksit)

O

Takaisin ylös

Omaan loppukäyttöön tuottajat

Omaan loppukäyttöön tuottajat ovat paikallisia toimialayksiköitä tai institutionaalisia yksiköitä, joiden tuotoksesta suurin osa on saman institutionaalisen yksikön sisällä tapahtuvaa omaa loppukäyttöä varten, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Osa-aikatyö

Työvoimatutkimuksessa osa-aikatyön määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan palkansaajan tai yrittäjän omaan käsitykseen päätyön osa-aikaisuudesta. Palkkarakennetilastossa osa-aikaisiksi määrittyvät ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Ks. tarkemmat määritelmät palkka- ja työvoimakustannustilastojen osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Ostajanhinta

Ostajanhinta on hinta, jonka ostaja tosiasiassa maksaa tuotteista, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Ostovoima

Valuuttojen ostovoima kuvaa, miten paljon hyödykkeitä voi hankkia valuutalla. Ostovoimaa selvitetään vakioitujen ostoskorien hintavertailujen avulla.

(Tilastojen ABC)

Ostovoimapariteetti

Ostovoimapariteetti on tietyn ajankohdan esimerkkituotteiden (ks. Ostovoima) hintojen perusteella laskettu keinotekoinen valuuttakurssi, jonka avulla voidaan vertailla kahden maan valuuttojen ostovoimaa.

(Tilastojen ABC)

Otanta

Otanta on perusjoukon alkioiden valinta otokseen, "otoksen poiminta".

(Johdatus tilastotieteeseen)

Otos

Otos on varsinaisesta kohderyhmästä poimittu näyte, jonka perusteella voidaan saada kuva koko kohderyhmän ominaisuuksista.

(Tilastojen ABC)

Output-harmonisointi

Output-harmonisointi tarkoittaa, että ainoastaan mitattavat muuttujat on yhtenäistetty, jolloin menetelmät ja kysymykset voivat vaihdella kansallisesti (ks. myös harmonisointi)

(Suomen tilastojen historia)

P

Takaisin ylös

Paljastumisriski

(Taulukko)aineistoon kohdistuu paljastumisriski, mikäli jokin aineiston sisältämä tilastoyksikkö on vaarassa paljastua aineistosta. Paljastuminen tarkoittaa mahdollisuutta määritellä yksikön identiteetti tai jokin ominaisuus tarkemmin, kuin ilman (taulukko)aineiston julkaisemista. Taulukkoaineistoon kohdistuvan paljastumisriskin arvioinnissa käytetään yleisimmin kynnysarvosääntöä tai dominanssisääntöä.

(Tutkimusaineistot etäkäytössä)

Palkansaaja

Palkansaaja on henkilö, joka tekee ansiotyötä palkkaa vastaan. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen, työssäkäyntitilaston sekä palkka- ja työvoimakustannustilastojen osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Palkansaajakorvaukset

Palkansaajakorvaukset  määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä. Palkansaajakorvaukset jaetaan palkkoihin ja palkkioihin sekä työnantajan sosiaaliturvamaksuihin, ks. tarkemmin

(Kansantalouden tilinpito)

Palkka

Palkka on työnantajan palkansaajalle maksama korvaus työstä.

(Työmarkkinatilastot)

Palkkaero

Palkansaajien palkkaerolla viitataan matala- ja korkeapalkkaisten välisten ansioiden eroon. Palkkatilastoissa palkkaero lasketaan palkansaajien ansioiden 9. desiilipisteen ja 1.desiilipisteen suhteena. Desiilipiste tarkoittaa ansiota, jonka alle tietty osuus palkansaajista ansaitsee. Esimerkiksi 1.desiilipiste on ansio, jota vähemmän 10 prosenttia palkansaajista ansaitsee.

(Työmarkkinatilastot)

Parametri

Parametri on perusjoukon muuttujan ominaisuus (kuten keskiarvo), joka pyritään arvioimaan estimoiden.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Pearsonin korrelaatiokerroin

Pearsonin korrelaatiokerroin mittaa kahden muuttujan korrelaatiota välillä –1:stä 1:een. Arvo –1 osoittaa muuttujien arvojen sijaitsevan pistekuviossa laskevalla suoralla ja arvo 1 osoittaa arvojen asettuvan nousevalle suoralle.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Peittäminen

Peittäminen on tilastollinen tietosuojamenetelmä, jossa taulukkoaineiston herkät solut peitetään julkaisussa, eli niiden oikean arvon tilalla julkaistaan jokin suojausta kuvaava symboli, esimerkiksi "X". Peittämiseen kuuluu ensisijainen, paljastumisriskissä olevien solujen peittäminen ja toissijainen peittäminen. Toissijaisella peittämisellä varmistetaan, ettei taulukon rivi- tai saraketotaalien avulla pystytä paljastamaan ensisijaisesti peitettyjen solujen arvoja.

(Tutkimusaineistot etäkäytössä)

Pendelöinti

Pendelöinti (sukkulointi) on työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella.

(Työmarkkinatilastot)

Perhe

Perhe on väestötieteessä tilastoyksikkö. Perhettä ei voi muodostaa yksi henkilö. Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, isä tai äiti lapsineen sekä avio- tai avopuolisot tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, joilla ei ole lapsia.

(Väestötieteen perusteet)

Perhesuunnittelu

Perhesuunnittelulla tarkoitetaan sellaista toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan syntyvien lasten määrään ja ajoitukseen ja sitä kautta perheiden kokoon.

(Väestötieteen perusteet)

Perinataalikuolleisuus

Perinataalikuolleisuus kuvaa ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden osuutta elävänä syntyneistä lapsista.

(Tilastojen ABC)

Periodityö

Periodi- tai jaksotyö on työajan tasoittamisjärjestelmä, jossa päivittäiset tai viikoittaiset työajat voivat ylittää laissa säädetyn enimmäistuntimäärän (8 t/vrk tai 40 t/vko), mutta työtuntien lukumäärä tasoitetaan jollakin pidemmällä aikavälillä.

(Työmarkkinatilastot)

Perushinta

Indeksejä laskettaessa perushinnalla tarkoitetaan hyödykkeen perusajankohdan hintaa. Kansantalouden tilinpidossa taas perushinta on hinta, jonka tuottaja saa ostajalta tuotettua tavara- tai palveluyksikköä kohti, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Perusjoukko

Perusjoukko on joukko, jota otos edustaa.

(Tilastojen ABC)

Perusvuosi, -ajankohta

Perusvuosi on indeksin laskennassa käytetty perusajankohta, yleensä nollaan tai viitoseen päättyvä vuosi (2005, 2010). Perusvuoden pistelukua merkitään sadalla (2010=100).

(Indeksit)

Piilotyötön

Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana.

(Työmarkkinatilastot)

Piirakkakuvio

Piirakkakuvio on kuvio, jossa luokkien osuuksia kuvataan lohkoina ympyrästä eli piirakasta.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Pisteluku

Indeksin perusajankohtaa merkitään pisteluvulla 100. Joulukuussa 2012 kuluttajahintaindeksin 2010=100 pisteluku oli 106,8. Kuluttajahinnat olivat nousseet vuodesta 2010 vuoden 2012 joulukuuhun 6,8 prosenttia.

(Indeksit)

Pitkäaikaistyötön

Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan.

(Työmarkkinatilastot)

Pronatalistinen väestöpolitiikka

Väestöpolitiikkaa, jonka tavoitteena on nostaa syntyvyyttä ja sitä kautta väestönkasvua. Tämä voi tapahtua lähinnä kahdella tavalla. Toisaalta voidaan rajoittaa ehkäisyvälineiden saatavuutta ja toisaalta antaa perheille taloudellista tukea, jotta helpotetaan lapsen hankkimisesta koituvia kuluja.

(Väestötieteen perusteet)

Prosentti vs. prosenttiyksikkö

Prosentti tarkoittaa sadasosaa jostakin. Prosenttiyksikköä  käytetään taas prosenttilukuja toisiinsa verrattaessa. Esimerkiksi kun inflaatio laskee kolmesta kahteen prosenttiin, niin inflaatio laskee silloin yhden prosenttiyksikön ja 33,3 prosenttia. Ks. myös toinen esimerkki.

(Indeksit)

Prosenttimuutos

Esimerkiksi yhden kuukauden prosenttimuutos lasketaan vähentämällä laskentakuukauden pisteluvusta edellisen kuukauden pisteluku ja jakamalla erotus edellisen kuukauden pisteluvulla. Osamäärä kerrotaan vielä sadalla ja näin saadaan yhden kuukauden prosenttimuutos.

(Indeksit)

Pseudotunniste

Pseudotunniste on suoran yksikkötunnisteen (esimerkiksi henkilötunnuksen tai yritystunnuksen) korvaava keinotekoinen tunniste, jolla yksikköä (tai yksilöä) voidaan seurata aineistossa ja yksikön tietoja linkittää eri aineistojen välillä.

(Tutkimusaineistot etäkäytössä)

Pylväskuvio

Pylväskuvio on kuvio, jossa muuttujan kuhunkin luokkaan liitetty pylväs kuvaa luokkaan kuuluvien havaintojen lukumäärää tai suhteellista osuutta aineistosta.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Pääasiallinen toiminta

Pääasiallinen toiminta kuvaa koko väestön taloudellisen toiminnan laatua vuoden viimeisen viikon aikana. Tiedot perustuvat rekisteritietoihin. Työssäkäyntitilastossa pääasiallinen toiminta jakautuu työvoimaan (työlliset ja työttömät) sekä työvoiman ulkopuolella oleviin (0–14-vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, eläkeläiset, varusmiehet, siviilipalvelusmiehet, muut työvoiman ulkopuolella olevat.

(Työmarkkinatilastot)

Päätyö

Päätyö on työllisen ainoa tai pääasiallinen ansiotyö. Jos työpaikkoja on useita, päätyö on yleensä se, johon käytetään eniten aikaa tai josta ansiotulot ovat suurimmat. Pää- ja sivutyön määrittely perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.

(Työmarkkinatilastot)

R

Takaisin ylös

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat ovat taloudellisia varoja, jotka koostuvat maksuvälineistä, rahoitussaamisista sekä sellaisista taloudellisista varoista, jotka ovat luonteeltaan saamisten kaltaisia. Tarkempi määritelmä

(Kansantalouden tilinpito)

Regressio

Regressio on matemaattinen funktio, jolla kuvataan muuttujan arvojen riippuvuutta toisen muuttujan arvoista.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Regressioanalyysi

Regressioanalyysissa arvioidaan, millainen suora tai käyrä kuvaa parhaiten muuttujan arvojen riippuvuutta toisen muuttujan arvoista.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Riippuvuus

Muuttuja riippuu toisesta muuttujasta, kun sen tavallista suurempi arvo esiintyy aineistossa samoissa havainnoissa kuin toisen muuttujan tavallista suuremmat (tai pienemmät) arvot. Vastaavasti muuttujan pienien arvojen esiintyminen sattuu yhteen toisen muuttujan tavallista pienempien (tai suurempien) arvojen kanssa.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Ristiintaulukointi

Kun havaintoaineisto luokitellaan yhtä aikaa useamman muuttujan avulla, puhutaan ristiintaulukoinnista.

(Tilastojen ABC)

S

Takaisin ylös

SISU-mikrosimulointimalli

Henkilöverotuksen ja sosiaaliturvalainsäädännön suunnitteluun, seurantaan ja arvioimiseen tarkoitettu laskentaväline.

(Tutkimusaineistot etäkäytössä)

SNA

System of National Accounts, kansainvälinen tilastosuositus kansantalouden tilinpidon tietojen tuottamiseksi. SNA:n ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1953, sen jälkeen sitä on päivitetty vuosina 1968, 1993 ja 2008

(Kansantalouden tilinpito)

Sairaspäivä

Työllisen omasta sairaudesta tai tapaturmasta johtunut poissaolopäivä päätyöstä tutkimusviikolla.

(Työmarkkinatilastot)

Satunnaisotanta

Satunnaisotanta on menetelmä, jossa kaikilla perusjoukon alkioilla on ainakin pieni todennäköisyys tulla otokseen, ja alkion valinta otokseen perustuu "arvontaan".

(Johdatus tilastotieteeseen)

Satunnaisvaihtelu

Satunnaisvaihtelulla tarkoitetaan sitä, että mittaustulokset vaihtelevat jonkin verran mittauskerrasta toiseen, vaikka todellista muutosta ei olisikaan tapahtunut.

(Tilastojen ABC)

Siirtolaisuus

Siirtolaisuus on kansainvälistä muuttoliikettä.

(Tilastojen ABC)

Siviilisääty

Virallinen siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta, leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Esimerkiksi avoliitto ja "sinkku" eivät ole virallisia siviilisäätyjä.

(Väestötieteen perusteet)

Sosioekonominen asema

Luokittelemalla väestö sosioekonomisen aseman mukaan pyritään muodostamaan ryhmiä, joiden jäsenet elävät yhteiskunnassa samankaltaisissa asemissa. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin

Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin on kahden järjestysasteikollisen muuttujan riippuvuuden voimakkuuden mittari.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Stabiili väestö

Teoreettinen väestö, jossa ikäluokkien väliset suhteelliset erot pysyvät vakiona. Siinä syntyvä ikäluokka on edeltäjäänsä tietyn vakioprosentin suurempi tai pienempi, riippuen siitä kasvaako vai pieneneekö hedelmällisyys.

(Väestötieteen perusteet)

Stationäärinen väestö

Teoreettinen väestö, jossa vuosittain syntyvien lasten määrä on yhtä suuri kuin vuosittain kuolleiden ihmisten määrä. Stationäärisen väestön vuosittainen kasvu on nolla.

(Väestötieteen perusteet)

Suhdannebarometri

Suhdannebarometri on yrityksille ja kuluttajille tehty tiedustelu, jonka tarkoituksena on selvittää yritysten ja kuluttajien mielialoja ja suhdanneodotuksia, ks.lisätietoa englanniksi. 

(Tilastotiedon haku)

Suhdannetyöttömyys

Suhdannetyöttömyys on seurausta talouden suhdannevaihteluista, kun työvoiman kysyntä vähenee lasku- ja matalasuhdanteen aikana.

(Työmarkkinatilastot)

Suomen virallinen tilasto

Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma (ks. lisätietoja).

(Tilastotiedon haku)

Suuret ikäluokat

Toisen maailmansodan jälkeen syntyvyys kasvoi voimakkaasti muutamien vuosien ajaksi. Vuosina 1946 - 1949 Suomessa syntyi kunakin vuonna yli 100 000 lasta, minkä vuoksi näinä vuosina syntyneitä kutsutaan suuriksi ikäluokiksi.

(Tilastojen ABC)

Syntyvyys

Syntyvyys kuvaa syntyneiden suhteellista määrää keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.

(Tilastojen ABC)

Syy-seuraussuhde

Ks. kausaliteetti

(Johdatus tilastotieteeseen)

Säännöllinen viikkotyöaika

Työvoimatutkimuksessa työllisen säännöllinen viikkotyöaika on tavanomainen tai keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä, johon poissaolot eivät vaikuta. Palkansaajilla säännölliseen työaikaan luetaan mukaan säännöllinen palkallinen tai palkaton ylityö. Palkkatilastoissa säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen ja palkkatilastojen osalta.

(Työmarkkinatilastot)

T

Takaisin ylös

TOL

Toimialaluokitus, ks. tarkemmin

(Kansantalouden tilinpito)

Taloudellinen huoltosuhde

Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien (mm. lapset) määrä työllisten määrällä. Tulos kerrotaan yleensä sadalla.

(Työmarkkinatilastot)

Taloustoimi

Taloustoimi on taloudellinen virta, joka on institutionaalisten yksiköiden välistä yhteisestä sopimuksesta tapahtuvaa vuorovaikutusta tai sellaista toimintaa institutionaalisen yksikön sisällä, jota on tarpeen käsitellä taloustoimena, usein sen vuoksi, että yksikkö toimii kahdessa eri ominaisuudessa, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Tarjonta kansantaloudessa

Kansantaloudessa käytettävissä olevat tavarat ja palvelut

(Kansantalouden tilinpito)

Tase

Tase-termi liittyy kahden suuntaisiin virtoihin - usein rahamuotoisiin. Kauppatase esimerkiksi on tavaroiden viennin ja tuonnin arvojen erotus.

(Tilastojen ABC)

Tehty viikkotyöaika

Tehty viikkotyöaika on työllisen palkansaajan, yrittäjän tai yrittäjäperheenjäsenen tutkimusviikolla tekemien työtuntien määrä. Tehty viikkotyöaika kysytään erikseen pää- ja sivutyöstä. Siihen luetaan mukaan myös palkalliset ja palkattomat ylityötunnit. Toisaalta lomat, arkivapaat ja poissaolot muista syistä (esim. sairaus) lyhentävät tehtyä viikkotyöaikaa.

(Työmarkkinatilastot)

Tehty vuosityöaika

Tehty vuosityöaika on laskennallinen käsite, joka saadaan jakamalla kaikkien työllisten vuoden aikana tekemien työtuntien määrä työllisten vuosikeskiarvolla. Näin saadaan keskimääräinen vuosityöaika työllistä kohti. Tehty vuosityöaika voidaan laskea erikseen myös palkansaajille.

(Työmarkkinatilastot)

Terveiden elinvuosien indikaattorit

Terveiden elinvuosien (Healthy Life Years) indikaattorit voivat pohjautua kuolleisuustietojen lisäksi haastattelututkimuksilla kerättyyn tietoon ihmisten koetusta terveydestä tai rekistereistä saatuun tietoon työkyvyttömyydestä.

(Tilastojen ABC)

Tilasto

Tilasto on perusjoukon alkioista tehtyjen havaintojen kokoelma, yleensä tiivistettynä taulukoiksi ja kuvioiksi.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Tilastollinen malli

Tilastollinen malli tarkoittaa ilmiön teoreettista kuvausta kaavoin, jossa satunnaismuuttujien arvoja ei voi ennustaa etukäteen tarkasti.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Tilastotiede

Tilastotiede on tieteenala, jonka avulla tutkitaan tilastojen keräämistä, havainnollistamista ja johtopäätösten tekoa.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Todellinen kulutus

Todellinen kulutus koostuu tavaroista ja palveluista, joita kotitaloudet, niitä palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt sekä julkisyhteisöt hankkivat henkilökohtaisten tai kollektiivisten inhimillisten tarpeiden välitöntä tyydyttämistä varten. Osa tavaroista ja palveluista voi olla tarjottu luontoismuotoisina tulonsiirtoina, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Toimiala

Toimiala kuvaa toimintaa, jota yritys tai organisaatio pääasiassa harjoittaa. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Toimintaylijäämä

Toimintaylijäämä (netto) saadaan, kun arvonlisäyksestä vähennetään palkansaajakorvaukset ja tuotannon ja tuonnin verot miinus tukipalkkiot sekä kiinteän pääoman kuluminen, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Trendi

Trendi kertoo pitkän aikavälin muutoksesta.

(Tilastojen ABC)

Tukipalkkiot

Tukipalkkiot ovat juoksevia vastikkeettomia maksuja, joita julkisyhteisöt tai Euroopan unionin laitokset suorittavat kotimaisille tuottajille tavoitteenaan vaikuttaa niiden tuotannon tasoon, hintoihin tai tuotannontekijäkorvauksiin, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Tuotos perushintaan

Tuotos perushintaan koostuu tilinpitojakson aikana tuotetuista tuotteista. Tuotos eritellään kolmeen tyyppiin: markkinatuotos, tuotos omaan loppukäyttöön ja muu markkinaton tuotos. Tuotos on kirjattava ja arvotettava silloin kun tuotantoprosessi tuottaa sen.

(Kansantalouden tilinpito)

Työllinen

Työllinen on henkilö, joka tekee työtä korvausta vastaan palkansaajana, yrittäjänä tai perheenjäsenen yrityksessä. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Työllisyysaste

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

(Työmarkkinatilastot)

Työmarkkina-asema

Työmarkkina-asema kuvaa väestön jakautumista työmarkkina-aseman mukaisiin pääryhmiin. Työvoimatutkimuksessa 15–74-vuotias väestö jaetaan työvoimaan (taloudellisesti aktiiviseen väestöön) ja työvoimaan kuulumattomiin. Työvoima jaetaan työllisiin ja työttömiin.

(Työmarkkinatilastot)

Työnantajasektori

Työnantajasektoriluokituksen avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Työvoimatutkimuksessa ja työssäkäyntitilastossa työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen, työssäkäyntitilaston sekä palkka- ja työvoimakustannustilastojen osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Työpaikka

Yksi työllinen henkilö muodostaa yhden työpaikan. Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan siis käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää kyseisellä alueella.

(Työmarkkinatilastot)

Työpaikkaomavaraisuus

Työpaikkaomavaraisuus kuvaa tietyllä alueella työssäkäyvien ja samalla alueella asuvien työllisten määrän välistä suhdetta. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 prosenttia, on työpaikkoja vähemmän kuin alueella asuvia työllisiä.

(Työmarkkinatilastot)

Työpäiväkorjaus

Työpäiväkorjaus poistaa kausivaihtelut ja saa eri ajankohdat vertailukelpoisiksi. Esimerkiksi pääsiäinen on jonakin vuonna maaliskuussa ja toisena huhtikuussa. Maaliskuun ja huhtikuun työpäivien lukumäärä voi vaihdella. Tämä vaikuttaa esimerkiksi teollisuuden volyymi-indeksin tuloksiin.

(Indeksit)

Työttömyysaste

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15–74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

(Työmarkkinatilastot)

Työtön

Työtön on henkilö, joka etsii ja on vailla työtä. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Työvoima

Työvoiman muodostavat työlliset ja työttömät. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Työvoimakustannus

Työvoimakustannus on työvoiman palkkaamisesta työnantajalle aiheutuva kustannus. Kustannuksiin luetaan palkkakustannusten lisäksi myös henkilökunnan sosiaaliturvan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset työnantajalle sekä muut välittömästi työvoiman palkkaamiseen liittyvät kustannukset, kuten työpaikkaruokailu ja työpaikkakoulutus.

(Työmarkkinatilastot)

Työvoiman ulkopuolella olevat

Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät kuulu työvoimaan ts. eivät ole työllisiä tai työttömiä. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Työvoimaosuus

Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.

(Työmarkkinatilastot)

U

Takaisin ylös

Uhritutkimus

Poliisin tietoon tullut rikollisuuden rinnalla rikostilannetta kuvataan ns. uhritutkimusten avulla. Niillä selvitetään ihmisten kokemuksia rikosten uhriksi joutumisesta.

(Tilastojen ABC)

Uusmalthuslaisuus

1800-luvun lopulla voimistunut ajatussuunta, jonka mukaan syntyvyyttä pitäisi tehokkaasti rajoittaa ehkäisykeinoja käyttämällä. Tätä ajatussuuntaa alettiin kutsua uusmalthuslaisuudeksi liikakansoitusta ennustaneen väestötieteilijä Thomas Malthusin (1766–1834) mukaan.

(Väestötieteen perusteet)

V

Takaisin ylös

Vaihteluväli

Vaihteluväli kertoo miten laajalle alueelle havainnot ovat asettuneet jollakin ulottuvuudella. Mitä laajempi vaihteluväli, sitä vähemmän keskiarvo ennustaa yksittäisen havainnon suuruutta.

(Tilastojen ABC)

Valtion tilastotoimi

Valtion tilastotoimen muodostavat tilastoviranomaiset (Tilastokeskus, Tulli, THL ja Luke) sekä 7 muuta tilastoja laativaa viranomaista (TEM, MML, Trafi, Liikennevirasto, Ilmatieteenlaitos, Syke ja Migri).

(Tilastotiedon haku)

Varallistuustase

Tase on selvitys tietyllä hetkellä omistuksessa olevista varoista ja veloista. Kansantalouden tilinpidossa varallisuustaseessa kuvataan kaikkien tuotettujen varojen, ei-tuotettujen varojen, rahoitusvarojen ja velkojen arvot sekä tasapainoeränä on nettovarallisuus. Kun tietyn varallisuuserän avaustaseen arvoon lisätään varallisuuserään vaikuttavat taloustoimet, vähennetään kiinteän pääoman kuluminen ja lisätään muut volyymien muutokset sekä uudelleenarvotukset, saadaan tulokseksi kyseisen varallisuuserän arvo päätöstaseessa. Varallisuustaseessa kirjatut varat ovat taloudellisia varoja.

(Kansantalouden tilinpito)

Varaston muutos

Varaston muutos tarkoittaa varastojen lisäysten ja vähennysten erotusta. Varaston muutoksessa huomioidaan myös tavanomainen hävikki.

(Kansantalouden tilinpito)

Varianssi

Varianssi on muuttujan arvojen ja keskiarvon erotusten neliöiden keskiarvo.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Vastauskato

Vastauskatoa ilmenee silloin, kun osalta otokseen valituista henkilöistä ei saada tarvittavia tietoja. Henkilöt saattavat joko kieltäytyä vastaamasta tai heitä ei edes tavoiteta.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Virhemarginaali

Virhemarginaali on luottamusvälin leveyden puolikas. Se kuvaa, kuinka paljon perusjoukon todellinen arvo (parametri) todennäköisesti enintään poikkeaa estimaatista. Ks. luottamustaso ja luottamusväli

(Johdatus tilastotieteeseen)

Virrat, varannot

Kansantalouden tilinpitoon sisältyy kahta eri perustyyppiä olevia tietoja: virta- ja varantotietoja. Virrat tarkoittavat toimintoja ja tapahtumien vaikutuksia, jotka tapahtuvat tietyn ajanjakson kuluessa, kun taas varannot tarkoittavat tiettynä ajankohtana vallitsevia tilanteita, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

Vuosimuutos

Tietyn vuoden tietyn kuukauden pistelukua verrataan edellisen vuoden vastaavan kuukauden pistelukuun tai tietyn vuoden keskiarvopistelukua verrataan edellisen vuoden keskiarvopistelukuun.

(Indeksit)

Väestö

Väestöllä tarkoitetaan alueella (esim. koko maa, lääni, kunta) vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuodenvaihteessa 31.12., kuuluvat ko. vuoden väestöön kansalaisuudestaan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

(Väestötieteen perusteet)

Väestöennuste

Väestöennuste on laskelma tulevasta väestökehityksestä. Tilastokeskuksen väestöennusteissa ennustetaan tulevaa väestökehitystä menneen kehityksen jatkumona. Tilastokeskuksen väestöennusteiden tavoitteena onkin osoittaa, millainen väestökehitys olisi luvassa, jos havaittu väestökehitys jatkuisi muuttumattomana.

(Väestötieteen perusteet)

Väestöllinen huoltosuhde

Väestöllinen huoltosuhde kertoo työikäisten ylläpitovastuun suuruudesta eli miten suuria taloudellisessa mielessä passiiviset ikäluokat eli lapset ja vanhukset ovat työiässä oleviin verrattuna.

(Tilastojen ABC)

Väestöllinen muuntuminen

Väestöllisessä muuntumisessa tarkastellaan muutoksia syntyvyyden ja kuolleisuuden tasossa yhteiskunnan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen rinnalla.

(Väestötieteen perusteet)

Väestöllinen transitio

Ks. väestöllinen muuntuminen.

(Väestötieteen perusteet)

Väestöllinen tunnusluku

Väestölliset tunnusluvut suhteuttavat eri väestöilmiöitä koko väestöön tai sen osiin.

(Tilastojen ABC)

Väestön uusiutuminen

Väestön uusiutumisella tarkoitetaan sukupolven vaihtumista uudeksi. Väestötieteessä sukupolven pituutena käytetään synnyttäneiden naisten keski-ikää.

(Väestötieteen perusteet)

Väestöpolitiikka

Väestöpolitiikka määritellään pyrkimyksiksi ja toimenpiteiksi, joiden tarkoituksena on vaikuttaa syntyvyyteen, kuolleisuuteen, avioituvuuteen ja muuttoliikkeeseen siten, että väestönkehitys on yhteiskunnan kehityksen kannalta suotava.

(Väestötieteen perusteet)

Väestörakenne

Väestörakenne kuvaa väestön jakautumista ikä- ja sukupuolirakenteen, siviilisäädyn, asuinpaikan, kansalaisuuden ja kielen mukaan.

(Tilastojen ABC)

Väestötiheys

Väestötiheys (asukastiheys) lasketaan neliökilometriä (km²) kohti ja se kertoo, kuinka tiiviisti väestö laskettavalla alueella asuu.

(Väestötieteen perusteet)

Välituotekäyttö

Välituotekäytöksi kutsutaan niitä tavaroita ja palveluita, joita toimialayksikkö käyttää tuotoksensa aikaansaamiseksi, ks. tarkemmin.

(Kansantalouden tilinpito)

W

Takaisin ylös

Web-survey

Web-surveyssä otokseen valittu henkilö täyttää tietokoneella kyselylomakkeen, jonka tutkimuksen tekijä saa internetin kautta.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Y

Takaisin ylös

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on Euroopan keskuspankin rahapolitiikan tarpeisiin tuotettu mahdollisimman homogeeninen kuluttajahintaindeksi, jota sääntelee yli 20 erilaista regulaatiota.

(Indeksit)

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin

On Euroopan keskuspankin rahapolitiikan tarpeisiin tuotettu yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi, josta on poistettu välillisten verojen muutosten hintavaikutukset.

(Indeksit)

Yksityinen sektori

Yksityinen sektori nähdään yleensä markkinaehtoiseksi, voittoa tavoittelevaksi sekä yksityiseen omistukseen perustuvaksi yhteiskunnan osaksi (vrt. julkinen sektori). Työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen, työssäkäyntitilaston sekä palkka- ja työvoimakustannustilastojen osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Yleinen avioituvuusluku

Avioituvuuden mittaluku, jossa verrataan avioliittojen solmimisten määrää tuhatta keskiväkiluvun asukasta kohti.

(Väestötieteen perusteet)

Yleinen eronneisuusluku

Eronneisuuden mittaluku, joka lasketaan vertaamalla vuoden aikana otettujen avioerojen määrää keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohti.

(Väestötieteen perusteet)

Yleinen kuolleisuusluku

Kuolleisuuden mittari, jossa kuolleiden vuosittainen määrä jaetaan keskiväkiluvulla ja kerrotaan tuhannella.

(Väestötieteen perusteet)

Yleinen muuttaneisuusluku

Muuttoliikkeen mittaluku. Yleinen muuttaneisuusluku (myös: yleinen muuttoalttiusluku) kuvaa muuttaneiden määrää tuhatta keskiväkiluvun asukasta kohti. Yleinen muuttaneisuusluku voidaan laskea erikseen sekä maassamuutosta että kansainvälisistä muutoista. Lisäksi se voidaan laskea erikseen lähtömuutolle, tulomuutolle ja nettomuutolle.

(Väestötieteen perusteet)

Yleinen syntyvyysluku

Yleinen syntyvyysluku on syntyvyyden karkea mittaluku, jossa syntyneiden vuosittainen määrä jaetaan koko väestön keskiväkiluvulla ja kerrotaan tuhannella.

(Väestötieteen perusteet)

Ylityö

Ylityötä on palkansaajan sopimuksen mukaisen työajan lisäksi päätyössä tekemä työ. Ylityö voi olla joko palkatonta tai palkallista, jolloin siitä saa korvauksen joko rahana tai vapaana.

(Työmarkkinatilastot)

Yläkvartiili

Yläkvartiili on luku, jota suurempien arvojen osuus aineistossa on 25 prosenttia.

(Johdatus tilastotieteeseen)

Yrittäjä

Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa itsenäistä, taloudellista toimintaa. Yrittäjä voi olla yksinäisyrittäjä tai hänellä voi olla palkattua työvoimaa. Ks. tarkemmat määritelmät työvoimatutkimuksen ja työssäkäyntitilaston (ks. käsite ammattiasema) osalta.

(Työmarkkinatilastot)

Yötyö

Yötyö on kello 23–06 välillä tehtävää työtä.

(Työmarkkinatilastot)

Jaa