
Esimerkkiluettelo
Johdatus tilastotieteeseen
1.2.1 Kuvaileva tilastotiede ja tilastollinen päättely
Bruttokansantuote vaihtelee alueittain1.2.2 Perusjoukko ja tilastollinen malli
Otos on tyypillisesti perusjoukon osajoukko1.2.3 Tilastotieteen historiaa
Tilastollisen metodin soveltaminen alkoi 2500 vuotta sittenAstronomia on vaikuttanut tilastotieteen kehitykseen
2.1.2 Mitta-asteikko
Lämpötilan mittareilla on eri mitta-asteikkoja2.1.4 Diskreetti ja jatkuva muuttuja. Muuttujan jakauma
Sukupuolten jakaumaJatkuvan muuttujan histogrammi ja tiheysfunktio
2.1.5 Estimointi
Estimaattorin täsmällisyys ja tarkkuusLuottamustason tulkinta
Luottamustason valinta
2.2.1 Otanta
Otoksen poiminta2.2.2 Sattuman vaikutusten hallinta otostutkimuksessa
Virhemarginaali suuntaansaOtoskoon vaikutus luottamusväliin
2.2.3 Satunnaisotannan menetelmiä
Ositettu otantaYlipeiton vuoksi otos ei ole aina perusjoukon osajoukko
2.2.9 Big data
Verkkokaupan aineistot ostoksista ovat big dataa2.4.3 Laatikko-janakuvio
Energian kulutus riippuu liikuntamuodosta3.1 Keskiluvut
Keskiarvo on mediaania herkempi poikkeaville arvoille3.2 Hajontaluvut
Keskihajonnan avulla kuvataan arvojen vaihteluaVaihteluväli ja vaihteluvälin pituus
3.3 Jakauman muoto
Tulojen vino jakauma4.3.1 Pearsonin korrelaatiokerroin
Tulojen korrelaatioita yhteiskunnan teollistuneisuuden tai maatalousvaltaisuuden kanssa4.3.3 Syy-seuraussuhteesta
Korrelaatiokertoimen todistusvoimaKorrelaation tilastollisesta merkitsevyydestä
4.4 Ristiintaulukoinnista
Korkean verenpaineen riippuvuus työn fyysisistä terveysriskeistä4.5.1 Kahden muuttujan regressioanalyysi
Tilastollinen malli
Suomen tilastojen historia
1.7 Yhteiskunnan epäkohdat synnyttävät sosiaalitilaston
1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tilastoja5.1 Väestölaskennat tiennäyttäjinä: ensin tietokoneet…
Väestötilaston julkaisuja Doria-palvelussa
Tilastoteemakartat
1.1 Kartta viestin välittäjänä
Sama ilmiö taulukkona, kuviona ja karttanaMaastokartta ja teemakartta eroavat toisistaan
1.2 Mikä on tilastoteemakartta?
Tilastoteemakartta yhden teeman kuvaajana2.3 Tilasto- ja kartta-aineiston yhdistäminen
Kartta- ja tilastoaineiston yhdistäminen paikkatieto-ohjelmassa3.1 Karttatyyppien jaottelu
Piste-, viiva- ja aluesymboliikkaa4.1 Millainen on aluesymbolikartta?
Aluesymbolikartta voi kuvata laadullista ominaisuuttaAluesymbolikartta lukuarvojen vaihtelun kuvaajana
4.2 Koropleettikartta
Aluejaon vaikutus koropleettikarttaanPinta-alaltaan erikokoisten alueiden vertailtavuus
Luokittelematon koropleettikartta
4.3 Ruutukartta
Tilastotietojen esittäminen tilastoruudukoin4.4 Dasymetrinen kartta ja vyöhykekartta
Dasymetrinen kartta ei perustu hallinnolliseen aluejakoonVyöhykekartta kuvaa samanarvonkäyrien väliin jääviä alueita
Sovelletussa vyöhykekartassa voi esittää laadullista tietoa
5.1 Millainen on pistesymbolikartta?
Aluetarkka ja paikkatarkka pistekartta5.2 Suhteellisen pistesymbolin kartta
Luokiteltu suhteellinen pistesymboliAlueittaiset tiedot ilman aluerajoja ja aluerajoilla esitettynä
5.2.1 Suhteellinen pistesymboli
Pistesymbolin koon merkitysSuhteellisen pistesymbolin koon laskenta
5.3 Pistetiheyskartta
Pistetiheyskartta alueellisen vaihtelun kuvaajana5.4 Diagrammikartta
Piirakkakuvioiden käyttö karttaesityksessäPylväskuvioiden käyttö karttaesityksessä
6.1 Millainen on viivasymbolikartta?
Viivasymbolit käyrinä ja nuolina6.2 Virtauskartta
Virtauskartta liikkeen kuvaajana6.3 Isaritmi- ja isopleettikartta
Isaritmikartta voi olla syvyyskarttaIsopleettikartta väestöntiheyden kuvaajana
6.3.1 Samanarvonkäyrien interpolointi
Animaatio samanarvonkäyrän interpoloinnistaInterpoloinnin ero isaritmi- ja isopleettikartassa
7.1 Yhdistelmäteemakartta
Yhdistelmäteemakartassa yhdistetään eri karttatyyppejä7.2 Tiheyspintakartta
Tiheyspintakartta esiintymistiheyden kuvaajana7.3 Kolmiulotteinen teemakartta
Prismakartalla kuvataan alueita kolmiulotteisesti7.4 Kartogrammi
Väkiluvun mukaan suhteutetut alueet9.1 Luokittelumenetelmät
Erilaiset luokkarajat koropleettikartassaErilaisia tilastoaineiston jakaumia
9.1.1 Tasaiset luokkavälit
Tasaiset luokkavälit tasaiselle jakaumalle9.1.3 Keskihajonta ja keskiarvo
Luokittelu keskihajonnalla9.1.4 Aritmeettiset ja geometriset sarjat
Geometrisen sarjan luokkarajatKeinotekoisesti kasvavat luokkavälit
9.1.5 Luonnolliset luokkarajat
Luokittelu luonnollisilla luokkarajoilla9.1.6 Muut luokkarajojen määrittäjät
Nolla-arvo ja keskiarvo luokkarajoina10.1 Kartan valintayleistys
Kartan yleistäminen mittakaavan muuttuessa10.3 Värien käyttö
Monen eri värisävyn käyttö teemakartassaKahden eri värin tummuusasteiden käyttö teemakartassa
10.4 Kartan elementit
Tilastoteemakartan karttaelementit
Tilastojen ABC
1.1 Mikä tilasto on?
Eri tiheydellä julkaistavia tilastojaKäsite ja sen kuvaaja (mittari)
Tilastojen vertailtavuus
Tieteellisesti perusteltu menetelmä
1.2 Mihin tilastoja käytetään?
Tilastot valtion päätöksenteossaTilastot kuntien päätöksenteossa
Tilastot yritysten päätöksenteossa
Tilastot kotitalouksien päätöksenteon apuna
1.3 Tilastojen käyttötaito
Mielikuvitus lentääKäsitteet ovat tärkeitä: prosentti vai prosenttiyksikkö
Suuret luvut ovat vaikeita ymmärtää
Prosenttiluku voi olla suuri tai pieni
2.2 Tilastografiikka
PylväskuvioPylväskuvion erityistyyppejä
Viivakuviot
Hajontakuvio
Piirakkakuvio
Kartogrammi
2.3 Tilastoteksti
Prosentit ja prosenttiyksiköt2.4 Tilastoindikaattorit
Euroindikaattorit3.3 Tiedon hankinta
Minkälaisia tutkimuksia tehdään käyntihaastattelujen avulla?Minkälaisiin tarkoituksiin voi kerätä aineistoa puhelinhaastatteluilla?
Web-kyselyjen määrät nopeassa kasvussa
Tiedonkeruun erikoistapauksia
Hallinnolliset aineistot kattavia, haastattelu- ja kyselyaineistot ajantasaisia
3.5 Tilaston analyysi
Otoksen koko ja estimaattien tarkkuusLuokittelevat ja tutkimusmuuttujat
Vaikeat vaikutussuhteet
Satunnaisvaihtelun poistaminen
4.4 Keskiluvut
Aritmeettinen keskiarvo vai mediaani?4.6 Aikasarjat
Suhdannevaihtelut ja trendit5.3 Talouslukujen kansainvälinen vertailu
Big Mac -indeksiEU-maiden kotitalouksien ostovoiman vertailu
Vuoden 2011 hintatasojen vertailuindeksi
5.4 Inflaatio
KeskihintojaHyödykkeiden painot
Minkälaiset asiat voivat aiheuttaa inflaatiota?
Rahanarvolaskuri
5.5 Työmarkkinat
Työttömyyden määrittelyssä törmätään usein rajatapauksiinTyövoima ja työvoimaan kuulumattomat
Työttömyyden käsite ymmärretään usein väärin
Työttömyyden kehitys
5.6 Inhimillisen kehityksen indeksi
Inhimillisen kehityksen alaindeksit6.1 Väestön kehityksen kuvaaminen
Suomen väestömuutokset6.6 Väestöennuste
Suomen väestöennuste6.7 Asuntokunta, perhe, kotitalous
Asuntokunnat Suomessa6.8 Pääasiallinen toiminta
Suomen taloudellinen huoltosuhde7.1 Hyvinvointi
Miten hyvinvointia mitataan?7.5 Kuluttaminen
Kotitalouksien kulutusmenot SuomessaKotitalouksien kulutusmenot Suomessa ja EU:ssa
7.6 Turvallisuus
Poliisin tietoon tullut rikollisuusTieliikenneonnettomuudet
Työtapaturmat
Sosiaaliturvatilastot
7.9 Subjektiivinen hyvinvointi
Onnellisuuden mittaus9.2 Tilastojen laatu
Mittaustulosten laatu9.3 Tyypillisiä virheitä tilastoa käytettäessä
Käsite ymmärretään väärinPerusjoukko on hämärä
Kiinnitetään huomio satunnaisvaihteluun
Prosenttilaskun alkeet unohdetaan
Grafiikka harhauttaa (1)
Grafiikka harhauttaa (2)
Grafiikka harhauttaa (3)
Kansantalouden tilinpito
1.1 Mitä tarkoitetaan kansantaloudella?
Virtasen tilastoperheen esittelyKolme erilaista talousyksikköä
1.2 Mitä on tilinpito?
Kirjanpito1.3 Mitä on kansantalouden tilinpito?
Makrotaloudellinen tarkastelu1.4 Yksilö kansantalouden tilinpidossa
Esimerkkejä yksilön toiminnan kuvautumisesta kansantalouden tilinpidossaHarmaa talous
1.5 Kansantalouden tilinpidon käyttöalueet
Tuotannon jakautuminen2.1 Kansantalouden tilinpito järjestelmänä
Virta- ja varantotiedot liikekirjanpidossa2.2 Kansantalouden kiertokulku
Kansantalouden kiertokulku2.4 Kotimaan alue
Ulosliputus – taloudellisen mielenkiinnon kohteen vaihtuminen2.5 Tilinpidon toimijat
Institutionaaliset sektorit2.6 Toimialaluokitus
Toimialaluokituksen numeroinnin logiikkaToimialayksiköt osana institutionaalista yksikköä
Erilaiset toimialat
Toimialaluokituksen kirjain- ja numerotasot
2.9 Tuotantoraja
Esimerkkejä tuotantorajasta3.2 Mistä bruttokansantuotteessa (BKT) on kyse...
Kansainvälistä BKT-tietoaKansantalouden tilinpidon ja liikekirjanpidon käsitteiden vastaavuus
3.6 Kolme tapaa laskea BKT
Arvonlisäysmenetelmä eli BKT tuotoksen kauttaTulomenetelmä eli BKT tulojen kautta
Lopputuotemenetelmä eli BKT loppukäytön kautta
3.10 CP (käypähintainen) ja FP (kiinteähintainen)
Tuotannon arvo ja volyymi3.11 BKT:n rajoituksia taloudellisen hyvinvoinnin mittarina
BKT/capitaLorenz-käyrä
Gini-kerroin
Saastumisen aiheuttama hyvinvoinnin lasku
Tilastotiedon haku
1.3 Aika tilastoissa
Tilastojen ennakkotietoja2.1 Tiedonhaun aloitus
Vanhimmat väestöennusteetTilastotietoa ylipainosta eri maissa
Perustiedot maksutta – räätälöity tieto maksaa
Tilasto- ja tutkimusaineistot asiakkaan oman tarpeen mukaan
2.4 Näkökulman merkitys
Kalatilastot2.5 Erilaisia tulkintoja
Ruoan hinta3.1 Mikä on tilastoluokitus?
Suomen väestön luokittelu3.2 Miten luokitus rakentuu?
Yksitasoinen luokitus: KuntanumerointiMonitasoinen luokitus: Ammattiluokitus
Monitasoinen luokitus: Toimialaluokitus TOL
Muualla luokittelematon
3.3 Miten luokituksia ryhmitellään?
HenkilöluokituksetTalous- ja tuoteluokitukset
Ulkomaankaupan tuoteluokitukset
Alueluokitukset – Suomi
Alueluokitukset – Euroopan unioni
3.5 Luokitustiedon kansainvälisiä lähteitä
Kansalliset luokitukset4.1 Kansallinen tilastotoimi ja Suomen virallinen tilasto
Suomen virallisen tilaston tuottajien työnjakoSuomen virallinen tilasto 1866–1988:
Vuodesta 1988 ilmiöaluesarjat
Vuodesta 2004 tilastojen perusjulkaisut
Suomen virallinen tilasto SVT vuodesta 2008
4.2 Tilastokeskus
TilastokatsausTilastotiedotus-sarja (1968–1988)
Tilastollisia tiedonantoja
Tutkimuksia
4.3 Muita julkis- ja aluehallinnon tilastoja
Julkishallinnon tilastoja4.4 Elinkeinoelämän ja järjestöjen tilastoja
Elinkeinoelämän tiedontuottajia5.2.2 Tiedonhaku Eurostatista
Statistics Explained – sisällöstä
Kuinka teen tilastotutkimuksen?
Työmarkkinatilastot
3.4 Työttömyysaste
Yleiskuva työmarkkinoista yhdellä silmäyksellä4.3 Avoimien työpaikkojen aste
Avoimien työpaikkojen aste ja työttömyysaste4.5 Taloudellinen huoltosuhde
Taloudellisen huoltosuhteen laskeminen6.2 Koulutus, työllisyys ja työurien pituus
Työuran pituuden laskeminen8.2 Työajat
Työaikojen vertailu kansainvälisesti9.1 EU-maiden työllisyyden erot
Eurooppa 2020 -strategia
Väestötieteen perusteet
3.1 Väestötilastot
Suomen väestötilastojen tietosisältö3.2 Väestölaskenta
Väestölaskennan tiedot4.11 Henkilötunnus otetaan käyttöön
Mitä henkilötunnuksesi kertoo?4.14 Väestölaskenta yhdistämällä tietoja eri rekistereistä
Väestölaskennan lähdeaineistot5.11 Ikäpyramidi
Suomen väestön ikäpyramidi7.6 Keskiväkiluku – kahden ajankohdan keskiarvo
Suomen vuoden 2015 keskiväkiluvun laskeminen7.7 Lexis-kuvio
Lexis-kuvio8.1 Syntyvyyden mittaaminen
Yleinen syntyvyysluku Suomessa vuodesta 1750 alkaen8.2 Hedelmällisyyden mittaaminen
Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Suomessa vuosina 1955, 1973 ja 2015Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa vuodesta 1776 alkaen
Kokonaishedelmällisyysluku EU-maissa
Kokonaishedelmällisyys maakunnittain
8.3 Kuolleisuuden mittaaminen
Ikäryhmittäiset kuolemanvaaraluvut Suomessa vuonna 2014Yleinen kuolleisuusluku Suomessa vuodesta 1750 alkaen
8.4 Imeväiskuolleisuuden mittaaminen
Imeväiskuolleisuus Suomessa vuodesta 1751 alkaen8.5 Elinajanodote
Elinajantaulukon laskentaVastasyntyneen elinajanodote Suomessa vuodesta 1971 alkaen
8.6 Avioituvuuden mittaaminen
Yleinen avioituvuusluku Suomessa vuodesta 1750 alkaenIkäryhmittäiset avioituvuusluvut Suomessa vuosina 2010, 2014 ja 2015
Ensiavioitujan ja ensisynnyttäjän keski-ikä 1982–2015
8.7 Eronneisuuden mittaaminen
Yleinen eronneisuusluku Suomessa vuodesta 1878 alkaenIkäryhmittäiset eronneisuusluvut Suomessa vuonna 2015
Avioerojen kertymä eri vuosina solmituissa avioliitoissa vuoden 2013 loppuun mennessä
8.8 Muuttaneisuuden mittaaminen
Ikäryhmittäiset muuttaneisuusluvut Suomessa vuonna 2015Yleinen muuttaneisuusluku Suomessa vuodesta 1950 alkaen
Ikäryhmittäiset muuttaneisuusluvut vuosina 1990–2015
12.2 Hedelmällisyyden kehitys – lapsiluku pienenee
Syntyneiden määrän kehitys vuosina 1751–2015Hedelmällisyyden kehitys
12.3 Kuolevuuden kehitys – elinaikaa lisää
Kuolevuuden kehitys vuodesta 1751 lähtien (yleinen kuolevuusluku)Elinajanodote vuodesta 1751 lähtien
Imeväiskuolevuus vuodesta 1751 lähtien
13.2 Maapallon väestö maanosittain
Maapallon väestö maanosittain (1)Maapallon väestö maanosittain (2)
Indeksit
1.1 Indeksi on muutoksia osoittava suhdeluku
Kulutuksen määrien muutos 2010–20161.2 Indeksiä käytetään vertailussa
Alkoholijuomien kulutuksen vertailua3.1 Hinta, määrä ja arvo
Lisää perunakauppiaan laskelmia3.2 Erilaisia indeksikaavoja
Indeksikaavojen eroja3.3 Kanta- ja ketjuindeksi
Kanta- ja ketjuindeksit Laspeyresin indeksillä3.4 Indeksien yhteenlasku eli painotus
Kahvin, bensiinin ja hammasharjan indeksien yhteenpainotus4.7 Reaalisten suureiden laskeminen eli deflatointi
Kiinteähintaistaminen4.8 Indeksiehtosopimukset
Vuokrasopimus4.9 Yksittäisen hyödykkeen hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin
Bensiinin hinnan nousun vaikutus kokonaisindeksin kuukausimuutokseen helmikuussa 20174.10 Rahan arvon muutoksen laskenta
Rahan arvon muuntaminen6.6 Hintojen käsittely Tilastokeskuksessa ja kuluttajahintaindeksin laskenta
Sekaleivän indeksistä kokonaisindeksiin6.8 Kuluttajahintaindeksin käyttö
Arvon kiinteähintaistaminen eli deflatointiTyöeläkkeiden indeksitarkistus
Kansaneläkkeiden indeksitarkistus
7.1 Elinkustannusindeksi (EKI)
Elinkustannusindeksien ja kuluttajahintaindeksien arvopainot 1914–2016Ravinnon arvopaino 1914–2016
Tutkimusaineistot etäkäytössä
3.3.1 Paljastuminen taulukkoaineistosta
Kynnysarvon käyttö frekvenssitaulukon suojattavien solujen määrittelyssäDominanssisäännön käyttö suojattavien solujen määrittelyssä 1
Dominanssisäännön käyttö suojattavien solujen määrittelyssä 2