Suomen tilastojen historia

Oppitunti:

1 Autonomian aika: Suomi kansakuntana hahmottuu 2 Tilastot itsenäistyneen Suomen palveluksessa 3 Rakennemuutokset, kasvu ja kansainvälistyminen haastavat tilastotuotannon 4 Taloustilastot muutosten kuvaajana 5 Sosiaali- ja elinolotilastot – rekistereitä ja suoria tiedonkeruita 6 Uusia painoalueita 2000-luvulla: hyvinvointi, ympäristötilinpito ja kasvihuonekaasut 7 Henkilögalleria 8 Lähteitä ja kirjallisuutta

Aihe:

Valitse aihe 1.1 Suomen tilastot ennen omaa tilastotointa 1.2 Tilastoviraston synnyn juuret kansallisuusaatteessa 1.3 "Armollinen esitys väliaikaisen tilastotoimen perustamiseksi" 1.4 Tilastojen julkaiseminen laajenee ja tilastotuotannon koordinointi alkaa 1.5 Vain tilastossa oleva kansa on olemassa – Suomi maailmankartalle 1.6 Yhteiskunnan muutokset haastavat tilastoinnin 1.7 Yhteiskunnan epäkohdat synnyttävät sosiaalitilaston

1 Autonomian aika: Suomi kansakuntana hahmottuu

Suomen asioiden ja yhteiskunnan tilastointi alkoi jo Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla. Alkuvuosikymmeninä tilastoinnin kohteena oli ennen kaikkea väestö, mutta varsin nopeasti tilastokuvaus laajeni myös muihin kysymyksiin.

Ruotsalainen tilastojärjestelmä siirtyi jokseenkin muuttumattomana Suomen suuriruhtinaskunnalle, kun Suomi siirtyi Venäjän alaisuuteen vuonna 1809.

Venäjän vallan ajalla 1809–1917 Suomi sai valtiollisen, uskonnollisen ja kielellisen erityisaseman, mikä korosti juuri Suomea kuvaavan tilaston merkitystä. Oman tilastoviraston  perustamista Suomeen vuonna 1865 vauhditti kansallisuusaate.

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tilastot ja tilastoinnin muutokset heijastavat yhteiskunnan muutoksia. Tilastoviraston ensimmäisten vuosikymmenten aikana syntyi lukuisa joukko uusia tilastoja. Erityistä mielenkiintoa ja tietotarpeita kohdistui esimerkiksi ulkomaankauppatilastoihin sekä väestön elinoloja kuvaaviin tilastoihin.

 

Kuva. Hyökkäys (Eetu Isto, 1899)