Suomen tilastojen historia

Oppitunti:

1 Autonomian aika: Suomi kansakuntana hahmottuu 2 Tilastot itsenäistyneen Suomen palveluksessa 3 Rakennemuutokset, kasvu ja kansainvälistyminen haastavat tilastotuotannon 4 Taloustilastot muutosten kuvaajana 5 Sosiaali- ja elinolotilastot – rekistereitä ja suoria tiedonkeruita 6 Uusia painoalueita 2000-luvulla: hyvinvointi, ympäristötilinpito ja kasvihuonekaasut 7 Henkilögalleria 8 Lähteitä ja kirjallisuutta

Aihe:

Valitse aihe 3.1 Talouskasvua, talouskriisejä ja kansainvälistymistä 3.2 EU-jäsenyys nopeuttaa tilastojen yhtenäistämistä 3.3 Lainsäädäntö tilastotuotannon ja tilastotoimen ohjaajana 3.4 Valtion tilastotoimi ja Suomen virallinen tilasto 3.5 Tieteellinen yhteistyö ja osaaminen 3.6 Tilastojen laatu korostuu

3 Rakennemuutokset, kasvu ja kansainvälistyminen haastavat tilastotuotannon

Tilastotuotanto laajeni toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulta lähtien voimakkaasti. Kokonaisia uusia elämänalueita tuli mukaan tilastoinnin piiriin, kun otannan käyttö mahdollisti tietojen helpomman keräämisen ihmisten elinoloista. Myös luonnonvaroja kuvaavat tilastot alkoivat kehittyä ja täydentyä ympäristötilastoiksi. Tilastoinnin laajentuminen painottui kuitenkin edelleen taloustilastoihin.

1900-luvun loppupuoliskolla huomio kiinnittyi tilastoinnin kattavuuden lisäksi yhtenäisyyteen, vertailukelpoisuuteen ja laatuun. Samalla toiminnan suunnitelmallisuus korostui. Tällä oppitunnilla tarkastellaan tilastoalan organisoitumista ja yhteistyötä.

Voit tutustua yhteiskunnan muutoksiin Suomi 1917–2007 -teemasivustolla.