På svenska

In English

Suomen tilastojen historia

Oppitunti:
Aihe:

5.1 Väestölaskennat tiennäyttäjinä: ensin tietokoneet…

Väestölaskentoja tehtiin suurimmissa kaupungeissa kymmenvuosittain vuosina 1870–1930 ennen varsinaista ensimmäistä koko maan kattavaa väestölaskentaa vuonna 1950. Tiedot perustuivat lomakelaskentaan, ja esimerkiksi vuoden 1950 väestölaskentaa varten tilastovirastoon palkattiin 11500 väestölaskijaa.  Väestölaskentojen varhaisvaiheita on kuvattu mm. luvussa 2.3.Väestölaskenta ja maatalouslaskenta kehittyvät

Vuoden 1960 väestölaskenta oli ensimmäinen kokonaan tietokoneella toteutettu sovellus Suomen tilastotuotannossa. Laskennan tiedot siirrettiin Suomessa reikäkorttien kautta magneettinauhoille (yhteensä 25 km nauhaa), jotka lähetettiin Tukholmaan ns. suuria taulukointeja varten. Varsinaiset tilastotaulut ajettiin Helsingissä IBM:n tietokoneella.

Väestölaskentatilastojen keskeistä sisältöä ovat väestötiedot sukupuolen, iän, syntymävuoden, kielen, kansalaisuuden, syntymäpaikan, uskontokunnan, siviilisäädyn, koulutuksen (sivistysmäärä), ammatin ja elinkeinon mukaan.

Vuoden 1950 laskennassa on tietoja myös kotitalouksista (ruokakunnat) ja perheistä sekä väestön ammattiasemasta.

Nykyisistä väestötilastoista poiketen vanhoissa kaupunkilaskennoissa on tietoja myös luku- ja kirjoitustaidosta, kaupungissa tilapäisesti olevasta väestöstä, sokeista, kuuromykistä, vammaisista (ruumiinviat) ja mielisairaista (heikkomielisiä ja mielipuolia). Kaupunkilaskentojen tiedot julkaistiin kaupunginosittain/kortteleittain (ks. esim. Väenlasku Helsingin, Turun, Tampereen, Wiipurin, Oulun ja Porin kaupungeissa 1 p. Joulukuuta 1890).

Asuntolaskennassa on tietoja asunnon huoneluvusta, käyttötarkoituksesta, asumisväljyydestä (asukkaita huonetta kohti), lämmityksestä, kerroksesta, varusteista (mukavuudet) ja vuosivuokrasta. Nykyisistä tilastoista poiketen tietoja on saatavissa myös laitosväestöstä (sairaalat, vankilat, laivat ym.). Erikseen mainitaan myös maanpinnan alapuolella olevat asunnot ja ahtaasti asuvat henkilöt (ks esim. Asuntolasku Viipurissa joulukuun 7 p. 1910).

Rakennuksista on tietoja kiinteistöjen omistajista (haltija) ja rakennuksista lämmityksen, rakennusaineen ja kerrosten mukaan.

Ks. esimerkistä väestötilaston vanhoja julkaisuja.


Kuvio. Suomen väkiluku 1885–2014

Kuvio. Suomen väkiluku 1885–2014

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.9.2015]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html

Esimerkit

Jaa