Suomen tilastojen historia

Oppitunti:

1 Autonomian aika: Suomi kansakuntana hahmottuu 2 Tilastot itsenäistyneen Suomen palveluksessa 3 Rakennemuutokset, kasvu ja kansainvälistyminen haastavat tilastotuotannon 4 Taloustilastot muutosten kuvaajana 5 Sosiaali- ja elinolotilastot – rekistereitä ja suoria tiedonkeruita 6 Uusia painoalueita 2000-luvulla: hyvinvointi, ympäristötilinpito ja kasvihuonekaasut 7 Henkilögalleria 8 Lähteitä ja kirjallisuutta

Aihe:

Valitse aihe 6.1 Kasvihuonekaasujen inventaario Tilastokeskuksen tehtäväksi 6.2 Ympäristötilinpito talouden ja ympäristön suhteen kuvaajana 6.3. Hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen kuvaaminen kansainväliseksi teemaksi

6 Uusia painoalueita 2000-luvulla: hyvinvointi, ympäristötilinpito ja kasvihuonekaasut

1900-luvun loppua ja 2000-luvun alkua luonnehti ympäristökiistojen politisoituminen erityisesti kasvihuoneilmiötä koskien. Yhteiskunnalliset muutokset sekä kansallisesti että globaalisti ovat puolestaan haastaneet hyvinvoinnin kuvaamisen ja tilastoinnin.

Monet hyvinvointia ja kestävää kehitystä kuvaavat ilmiöt ovat vaikeasti mitattavia. Lisäksi hyvinvoinnin eri osa-alueiden välisten painotusten sekä hyvinvointia kuvaavan tietokokonaisuuden määrittely ovat nousseet keskusteluun monilla tahoilla, muun muassa Eurostatissa, OECD:ssa ja YK:ssa.

Sekä ympäristöä että hyvinvointia kuvaavia tietoja tuotetaan Suomessa useassa eri organisaatiossa. Kokonaiskuvan saamiseksi sekä kansainvälisen vertailtavuuden ja  käyttökelpoisuuden takaamiseksi tarvitaan tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä eri tiedontuottajien kesken. Tämä on korostunut muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen tilastoinnissa sekä hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen indikaattoreihin liittyvässä yhteistyössä.

Suomen tilastojärjestelmää ja työnjakojen kehittymistä on kuvattu tarkemmin luvussa 3.4 Valtion tilastotoimi ja Suomen virallinen tilasto.