Indeksit
3 Indeksilaskennan perusteet
Indeksilaskennassa käytettävät kaavat ja perusidea ovat hyvin yksinkertaisia. Tarvitaan vain nykyhinta (tämän päivän hinta), määrä tai arvo ja vastaavat havainnot perusajankohdalta. Perusajankohta voi olla edellinen kuukausi, edellinen vuosi tai jokin muu sovittu ajankohta. Tämän jälkeen osoittajaksi (eli jakoviivan yläpuolelle) sijoitetaan esimerkiksi tämän päivän hinta ja nimittäjäksi (eli jakoviivan alapuolelle) perusajankohdan hinta. Osamäärä kerrotaan sadalla ja näin saadaan indeksipisteluku.
Tämän oppitunnin aluksi tutustut peruskäsitteisiin hinta, määrä ja arvo. Näiden käsitteiden avulla voidaan muodostaa eräs indeksilaskennan peruskaava:
hinta × määrä = arvo
Oppitunnilla käydään läpi myös yleisimmin käytettävät indeksikaavat, kuten Laspeyresin, Paaschen ja Fisherin indeksikaavat. Miksi on näin monta kaavaa ja mitä eroa niiden välillä on? Se selviää tällä oppitunnilla.
Lisäksi opit, että indeksejä voidaan laskea kahdella eri tavalla: kanta- tai ketjuindeksinä. Kantaindeksissä indeksin arvopainot pidetään samoina pidemmällä aikavälillä, kun taas ketjuindeksissä painot päivitetään jokaisella laskenta-ajankohdalla. Joidenkien indeksien kohdalla painoja päivitetään vuosittain, jolloin tavataan puhua vuosittaisesta ketjuindeksistä.
Tavaroiden, palvelujen ja maantieteellisten alueiden merkitys kokonaisindeksille voi olla hyvin erilainen. Tällöin on tärkeä tietää, mikä on kunkin hyödykkeen paino kokonaisindeksistä. Tällä oppitunnilla käsitellään myös indeksin yhteen laskemista eli painotusta hyödyke- ja aluetasolla.
Käytössä on usein useita eri perusvuoden indeksejä. Oppitunnin lopuksi opit ketjuttamaan vanhoja indeksejä uuden indeksin avulla.
Jaa