Indeksit
3.7 Indeksien ketjuttaminen
Indeksien perusajankohta, arvopainot sekä hyödykevalikoima uudistetaan määräajoin, yleensä vuoden tai noin viiden vuoden välein. Uudistuksen jälkeen vanhempien perusajankohtien indeksisarjoja viedään uudistetun indeksin mukaisilla muutoksilla eteenpäin. Tätä kutsutaan indeksien ketjuttamiseksi. Ketjuttaminen on tarpeellista, jotta saadaan indekseistä pitkiä aikasarjoja esimerkiksi hintakehityksen tarkasteluun.
Matemaattisesti indeksien ketjutus voidaan tehdä eri tavoin. Yleinen tapa on laskea niin sanottu ketjutuskerroin. Ketjutuskertoimen laskemiseksi valitaan ensin ketjutusajankohta. Sitten jaetaan tämän ajankohdan vanhan indeksin pisteluku saman ajankohdan uuden indeksin pisteluvulla. Näin lasketulla ketjutuskertoimella kerrotaan uuden indeksin kunkin laskenta-ajankohdan pistelukua, ja tulokseksi saadaan vanhan perusajankohdan pisteluku.
Yleensä ketjutusajankohdaksi valitaan uuden ja vanhan indeksin viimeinen yhteinen laskentakuukausi tai neljännesvuosi. Taulukossa lasketaan perusajankohdan 1951:10=100 Elinkustannusindeksin pisteluku, kun ketjutusajankohdaksi on valittu joulukuu 2015 ja indeksiä ketjutetaan perusajankohdan 2015=100 kuluttajahintaindeksillä.
Taulukko. Kertoimen laskenta Elinkustannusindeksille 1951:10=100
| Joulukuu 2015 | Tammikuu 2016 | |
| EKI 1951:10=100 | 1906 | 99,57 × 19,061906 = 1898 |
| KHI 2015=100 | 99,99 | 99,57 |
| Kerroin | 19,061906 |
Lähteet: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3524. helmikuu 2017, Liitetaulukko 3. Elinkustannusindeksi 1951:10=100. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.3.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2017/02/khi_2017_02_2017-03-14_tau_003_fi.html ja
Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3524. helmikuu 2017, Liitetaulukko 5. Kuluttajahintaindeksi 2010=100. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.3.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2017/02/khi_2017_02_2017-03-14_tau_005_fi.html
Jaa