Indeksit

Oppitunti:	1 Mikä on indeksi? 2 Indeksien historiaa 3 Indeksilaskennan perusteet 4 Indekseillä laskeminen ja muutoksen ilmaisu 5 Tilastokeskuksen tuottamat kustannus-, hinta- ja volyymi-indeksit 6 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 (KHI) 7 Kuluttajahintaindeksin johdannaisindeksejä
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 4.1 Inflaatiomittaus 4.2 Kuukausi-, neljännes- ja vuosimuutos 4.3 Kumulatiivinen muutos 4.4 Muita muutoslukuja 4.5 Työpäiväkorjaus ja kausitasoitettu indeksisarja 4.6  Hinta- ja palkkaperintö 4.7 Reaalisten suureiden laskeminen eli deflatointi 4.8 Indeksiehtosopimukset 4.9 Yksittäisen hyödykkeen hinnanmuutoksen vaikutus kokonaisindeksiin 4.10 Rahan arvon muutoksen laskenta

4.6  Hinta- ja palkkaperintö

Työehtosopimusten yhteydessä kuulee puhuttavan usein hinta- ja palkkaperinnöstä. Tällä tarkoitetaan joulukuun tai neljännen neljänneksen pisteluvun ja koko vuoden indeksipisteiden keskiarvon suhdetta.

Hintaperinnön laskeminen

Vuoden 2016 joulukuun kuluttajahintaindeksin 2015=100 pisteluku oli 101,02 ja vuoden 2016 vuosikeskiarvo 100,35. Jos hinnat pysyvät koko vuoden 2017 joulukuun 2016 tasolla, tulee vuoden 2017 kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseksi: 

Tätä 0,7 prosenttia eli joulukuun pisteluvun ja koko vuoden keskiarvon suhdetta kutsutaan vuoden 2016 hintaperinnöksi vuodelle 2017. Meillä oli siis 0,7 prosentin inflaatio vuodelle 2017, vaikka vuosi ei ollut vielä alkanutkaan.

Palkkaperinnön laskeminen

Vuoden 2016 ansiotasoindeksin 2010=100 keskipisteluku oli 112,6 ja neljännen neljänneksen 2016 pisteluku 113,0. Vuoden 2016 palkkaperintö vuodelle 2017 oli: 

Ilman uusia palkankorotuksia ja palkkaliukumia vuosipalkat nousivat vuodesta 2016 vuoteen 2017 joka tapauksessa 0,4 prosenttia.