
Indeksit
6.2 Kuluttajahintaindeksin historia Suomessa
Elinkustannusindeksin eli nykyisen kuluttajahintaindeksin laskenta aloitettiin Suomessa vuonna 1921 sosiaalihallituksen tilasto-osastolla. Indeksin laskenta siirtyi Tilastolliseen päätoimistoon (nykyiseen Tilastokeskukseen) vuonna 1967.
Elinkustannusindeksi
Ensimmäisen elinkustannusindeksin perusajankohta oli vuoden 1914 ensimmäinen vuosipuolisko, jota merkittiin 1914:1-6=100. Indeksin pisteluvut vuodesta 1914 vuoteen 1920 perustuivat "joukkoon epävirallisia tutkimuksia", kuten elinkustannusindeksin isähahmo Gunnar Modeen kirjoitti kirjassaan "Elinkustannusindeksi" vuonna 1952. Vuodelle 1918 osui inflaation Suomen ennätys: 240 prosenttia vuodessa, eli hinnat nousivat lähes kolme- ja puolikertaisiksi yhden vuoden aikana (ks. kuvio inflaation kehityksestä).
Indeksin painot olivat peräisin ammattityöläisten toimeentuloehdoista vuosina 1908–1909 tehdystä tutkimuksesta. Tätä tutkimusta voidaan pitää Suomen ensimmäisenä kotitalouksien kulutustutkimuksena. Tutkimuksen mukaisesti elinkustannusindeksiä laskettiin vuoden 1936 loppuun asti.
Seuraavan kerran indeksiä uudistettiin vuonna 1937, jolloin laskettiin elinkustannusindeksiä 1935=100. Tämän indeksin arvopainot perustuivat vuonna 1928 laadittuun kulutustutkimukseen. Tutkimuksessa olivat mukana sekä työntekijä- että virkamiesperheet. Vuoden 1935 indeksiin ei sisältynyt alkoholijuomia, koska vuoden 1928 kulutustutkimuksen aikana Suomessa oli kieltolaki.
Vuoden 1940 alusta indeksilaskentaa muutettiin siten, että perusajankohdaksi tuli elokuu 1938–heinäkuu 1939. Indeksiä varten ei tehty uutta kulutustutkimusta.
Elinkustannusindeksi otettiin ensimmäisen kerran "palkkapolitiikan ohjeeksi" keväällä 1941, jolloin asetettiin erityinen indeksitoimikunta valvomaan indeksilaskentaa. Toimikunta istui vuoteen 1975 asti. Vuoden 1947 kesästä vuoden 1948 loppuun laskettiin palkkasäännöstelyä varten neljännesvuosittain epävirallista elinkustannusindeksiä, joka otti huomioon muun muassa mustassa pörssissä myytävän voin. Palkkataso sidottiin automaattisesti tähän uuteen väliaikaiseen indeksiin. Väliaikaisen indeksin painorakenne perustui syksystä 1941 lähtien laadittuihin "pistokoetutkimuksiin". Näitä tutkimuksia tehtiin kaikkiaan kymmenen, viimeinen syksyllä 1949. Esimerkiksi mustan pörssin voin hinta kerättiin näiden tutkimusten perheiden tilikirjoista.
Elinkustannusindeksin, perusajankohtana lokakuu 1951 (1951:10=100), laskenta aloitettiin vuoden 1951 lopulla. Uuden indeksin aloittamista kiirehti niin kutsutun linnarauhan päättyminen lokakuussa 1951. Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten sopimassa linnarauhassa palkat ja hinnat oli jäädytetty keväästä 1951 alkaen. Uuden indeksin painot perustuivat vuoden 1950 helmikuussa aloitettuun kulutustutkimukseen, jossa oli mukana 800 perhettä. Näistä lopullisiin tuloksiin hyväksyttiin 538 perhettä. Uuden indeksin kiirehtiminen johti siihen, että uuden indeksin budjetti laadittiin lopulta 180 perheen kulutuksen mukaan.
Kuluttajan hintaindeksi
Seuraavan kerran indeksi uudistettiin vuonna 1958, jolloin aloitettiin kuluttajan hintaindeksin (1957:10-12=100) laskenta. Indeksin nimi muuttui ja perusajankohdaksi tuli vuoden 1957 viimeinen neljännes. Indeksin pohjana oli vuosina 1955–1956 suoritettu kulutustutkimus, joka koski palkansaajia kaupungeissa ja kauppaloissa. Uusi nimi kuluttajan hintaindeksi valittiin siksi, että haluttiin korostaa kysymyksessä olevan hintaindeksi.
Kuluttajan hintaindeksin 1967=100 laskenta aloitettiin vuoden 1969 alussa. Indeksissä otettiin käyttöön ensimmäisen kerran kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen kansainvälinen hyödykeluokitus. Indeksin painot perustuivat Tilastollisen päätoimiston ensimmäiseen varsinaiseen kotitaloustiedusteluun vuodelta 1966. Tiedustelu perustui ensimmäisen kerran koko maahan ja kaikkiin kotitalouksiin.
Kuluttajahintaindeksi
Kuluttajahintaindeksin 1972=100 laskenta aloitettiin vuoden 1974 alussa. Indeksin painorakenne perustui Tilastokeskuksen vuoden 1971 kotitaloustiedusteluun. Indeksin uudeksi nimeksi vakiintui kuluttajahintaindeksi. Tämän jälkeen indeksin painoja, hyödykevalikoimaa ja perusvuotta on muutettu yhdeksän kertaa. Perusvuodet ovat olleet 1977, 1981, 1985, 1990, 1995, 2000, 2005, 2010 ja nykyinen 2015.
Kuva. Elinkustannusindeksistä kuluttajahintaindeksiin
Jaa