Indeksit

Oppitunti:	1 Mikä on indeksi? 2 Indeksien historiaa 3 Indeksilaskennan perusteet 4 Indekseillä laskeminen ja muutoksen ilmaisu 5 Tilastokeskuksen tuottamat kustannus-, hinta- ja volyymi-indeksit 6 Kuluttajahintaindeksi 2015=100 (KHI) 7 Kuluttajahintaindeksin johdannaisindeksejä
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 6.1 Kuluttajahintaindeksin kattavuus 6.2 Kuluttajahintaindeksin historia Suomessa 6.3 Indeksin arvopainot ja hyödykeluokitus 6.4 Hyödyke- ja liikeotos sekä kerättävien hyödykkeiden lukumäärä 6.5 Hintakeruun periaatteet ja toteutus 6.6 Hintojen käsittely Tilastokeskuksessa ja kuluttajahintaindeksin laskenta 6.7 Kuluttajahintaindeksin julkaisu 6.8 Kuluttajahintaindeksin käyttö

6.4 Hyödyke- ja liikeotos sekä kerättävien hyödykkeiden lukumäärä

Kuluttajahintaindeksin perusideana on kerätä kuukausittain kaikkien kulutustavaroiden ja palvelujen hinnat kaikista kauppapaikoista. Käytännössä tämä ei ole mahdollista, joten kaikista markkinoilla olevista tavaroista ja palveluista sekä kauppapaikoista on tehtävä edustava hyödyke- ja liikeotos.

Hyödykeotos

Hyödykeotoksessa käytetään kulutustutkimuksen hyödykkeitä sekä kaupan keskusliikkeiden myyntitietoja. Hyödykeotos on tehty myynnin arvoihin ja harkintaan perustuvalla otannalla. Tavara tai palvelu tulee mukaan otokseen sitä suuremmalla todennäköisyydellä, mitä suurempi on sen kulutuksen arvo. Kahvipaketti tulee otokseen helpommin kuin hanhenmaksa.

Kuluttajahintaindeksin 2015=100 hyödykeotoksessa oli vuonna 2016 mukana 476 tavaraa ja palvelua. Hyödykkeiden määrä voi vaihdella vuosittain.

Liikeotos

Liikeotoksessa käytetään Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoja. Liike tulee mukaan otokseen sitä suuremmalla todennäköisyydellä, mitä suurempi on sen liikevaihto. Tämän takia keruuliikkeet ovat usein isoja marketteja. Liikeotos on tehty päivittäistavarakauppojen osalta tilastollisena otoksena ja harkintaa käyttäen. Tilastollinen otanta varmistaa myös pienten kauppojen mukaantulon niiden myynnin arvon mukaisesti. Muilta osin kauppapaikat on valittu harkintaa käyttäen. Periaatteena on se, että hinnat kerätään niistä liikkeistä, mistä ihmiset eniten tavaroita ja palveluja ostavat. Tavallisten kauppojen lisäksi mukana ovat kioskit ja bensa-asemat. Lisäksi hintoja kerätään nettikaupoista.

Kuluttajahintaindeksissä 2015=100 hinnat kerätään noin 2 620 erilaisesta kauppapaikasta ja tietolähteestä ympäri maata. Tämän lisäksi hintoja kerätään muista tilastoista ja suoraan yrityksistä.

Kuukausittainen hintatietokeruu

Kuluttajahintaindeksiä varten kerätään kuukausittain yhteensä noin 50 000 yksittäistä hintatietoa. Muista tilastoista saatavien hintatietojen takana on lisäksi lukuisa joukko yksittäisiä hintahavaintoja. Esimerkiksi hyödykkeestä "vuokrat" viedään indeksiin 12 hintatietoa (erikseen arava- ja vapaarahoitteiset vuokrat kuudelta alueelta). Nämä tiedot saadaan Tilastokeskuksen vuokratiedustelusta, jossa on mukana vuosittain noin 15 500 vuokra-asunnon vuokratiedot.