Indeksit
7.2 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI)
Taustana yhteinen rahajärjestelmä
Euroopan unionin Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 päätettiin perustaa talous- ja rahaliitto EMU (Economic and Monetary Union). Tämän johdosta otettiin käyttöön yhteinen raha, euro, ja rahapolitiikkaa hoitamaan perustettiin Euroopan keskuspankki (EKP).
EKP:n rahapolitiikan tärkein tavoite on ylläpitää euroalueen hintatason vakautta. Hintavakauden määritelmäksi on sovittu, että inflaatio eli kuluttajahintojen vuosittainen nousu olisi noin kaksi prosenttia.
YKHI:n laadinta ja tavoitteet
Koska kuluttajahintaindeksin laadinnan perusteet poikkesivat eri jäsenmaissa, päätettiin laatia yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI). Indeksin laadinta aloitettiin vuonna 1996, joka valittiin myös indeksin ensimmäiseksi perusajankohdaksi. Vuoden 2016 alusta alkaen on laskettu indeksiä 2015=100. Ajatuksena oli ottaa mukaan mahdollisimman laaja osa jäsenmaiden kuluttajahintaindeksien tavaroista ja palveluista. Indeksistä jätettiin pois hyödykkeet, joiden yhdenmukaisesta mittaamisesta ei päästy yksimielisyyteen tai joiden mittaustapa todettiin ongelmalliseksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaisi kulutuksen kaikki erät.
Euroopan keskuspankin päämääränä on, että jäsenmaiden inflaatiokehitystä mitataan mahdollisimman samalla tavalla. Hyödykekorin yhtenäistämisen lisäksi on sovittu muun muassa laadunmuutosten käsittelystä, indeksin laskentakaavasta sekä hyödykkeiden arvopainojen vaihtamistiheydestä. Tällä hetkellä YKHI:ä säätelee yli 20 jäsenmaita sitovaa lakia.
YKHI:n ja kansallisen kuluttajahintaindeksin erot
Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa kansallisen indeksin ja yhdenmukaistetun indeksin laadintaperiaatteet poikkeavat toisistaan. Suomen osalta kansallinen ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi lasketaan samasta hinta-aineistosta ja samalla indeksikaavalla. Indeksit poikkeavat toisistaan vain siten, että yhdenmukaistetusta indeksistä puuttuvat seuraavat tavarat ja palvelut:
Taulukko. YKHI:n ja kansallisen kuluttajahintaindeksin erot (eli erät, jotka puuttuvat YKHI:stä), tilanne vuonna 2017
| COICOP | Nimi | KHI-paino ‰ |
| Yhteensä | 151,1 | |
| 04.6 | Omistusasuminen | 109,2 |
| 04.6.1.1.1 | Osakehuoneistot | 21,5 |
| 04.6.1.1.2 | Kiinteistöt | 26,7 |
| 04.6.2.1.1 | Taloyhtiöiden peruskorjauskustannukset | 18,2 |
| 04.6.2.1.2 | Omistusasujien peruskorjauskustannukset | 28,4 |
| 04.6.3.1.1.1 | Asuntolainojen keskikorko | 8,6 |
| 04.6.4.1.1.1 | Kiinteistönvälitysmaksu | 3,1 |
| 04.6.4.1.1.2 | Varainsiirtovero | 2,7 |
| 07.2.4.2.1.1 | Ajoneuvovero | 11,7 |
| 09.4.3.1.1.1 | Rahapelit | 19,4 |
| 12.5.2.0.1.2 | Omakotitalon palovakuutus | 1,0 |
| 12.6.2.1.1.2 | Kulutusluottojen korot | 9,3 |
| 12.7.0.1.1.2 | Muut luvat (kalastus- ja metsästysmaksut) | 0,5 |
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu]. ISSN=1796-3524. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.7.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/khi_2016-10-14_men_001.html
Suurin ero on omistusasumisen ryhmässä. YKHI:stä puuttuvat kaikki kansallisen kuluttajahintaindeksin omistusasumisen pääomakulut. Euroopan tilastotoimisto Eurostat on on harkinnut ratkaisua omistusasumisen mittauksen liittämiseksi yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin.
Aiheessa 4.1 Inflaatiomittaus on kuvattu yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen kehitys Suomessa ja EU:ssa yhteensä vuosina 2010–2016.
Jaa