Kansantalouden tilinpito

Oppitunti:

1 Kansantalouden tilinpito – mitä, missä, milloin? 2 Kansantalouden tilinpidon peruselementtejä 3 Kansantalouden tarjonta 4 Kansantalouden kysyntä

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 3.1 Kansantalouden kysyntä ja tarjonta 3.2 Mistä bruttokansantuotteessa (BKT) on kyse... 3.3 ... ja miten bruttokansantulo (BKTL) eroaa siitä? 3.4 Mitä BKT sisältää ... 3.5 ... ja mitä BKT ei sisällä? 3.6 Kolme tapaa laskea BKT 3.7 Tuotos ja välituotekäyttö 3.8 Hintakäsitteet  3.9 Tuonti 3.10 CP (käypähintainen) ja FP (kiinteähintainen) 3.11 BKT:n rajoituksia taloudellisen hyvinvoinnin mittarina

3.1 Kansantalouden kysyntä ja tarjonta

Niin kutsutussa suljetussa taloudessa, jossa ei ole tuontia eikä vientiä (se ei siis käy ulkomaankauppaa), kansantalouden tarjonta on yhtä kuin bruttokansantuote. Avoimessa eli ulkomaankauppaa käyvässä taloudessa myös tuonti kuuluu mukaan kansantalouden tarjontaan (ja vastaavasti vienti kysyntään). Avoimessa taloudessa tarjontaeriä eli palveluiden ja tavaroiden lähteitä ovat kotimainen tuotanto ja tuonti, ja kysyntäeriä eli niitä, mihin tarjottuja palveluita ja tavaroita voidaan käyttää, ovat kulutus, investoinnit ja vienti.

Kansantalouden tarjonnan ja kysynnän yhtä suuruus esitetään yleensä yhtälönä:

BKT + M = C + G + I + X
jossa:
BKT = bruttokansantuote
M = tuonti
C = yksityinen kulutus
G = julkinen kulutus
I = investoinnit
X = vienti

Tämän yhtälön mukaan BKT voidaan esittää myös muodossa:
BKT = C + G + I + (X - M)
eli bruttokansantuote on kotimaisten kysyntäerien ja nettoviennin summa.

Kuvio. Kansantalouden tarjonta ja kysyntä Suomessa

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8881. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.3.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/index.html