Kansantalouden tilinpito
3.6 Kolme tapaa laskea BKT
Koska kansantalouden tilinpito perustuu siihen, että
tuotanto = tulot = menot,
myös bruttokansantuote voidaan laskea kolmesta eri lähtökohdasta:
1. Arvonlisäysmenetelmä
Suomessa päämenetelmä on arvonlisäysmenetelmä, jossa lähdetään tuotannosta: kun tuotoksesta vähennetään välituotekäyttö, saadaan arvonlisäys. Arvonlisäys lasketaan toimialakohtaisesti ja summaamalla arvonlisäykset päästään bruttokansantuotteeseen (esimerkki 1).
2. Tulomenetelmä
Tulomenetelmässä lasketaan yhteen tuotannon tuloerät: palkat, sosiaaliturvamaksut, voitot ja pääomakorvaukset. Tuotannosta syntyvien tulojen näkökulmasta katsottuna arvonlisäys sisältää palkansaajien saamat korvaukset, voitot (=toimintaylijäämä), tuotantopääoman korvauksista kertyvät tulot sekä julkisen sektorin osuuden tuotannosta eli tuotantoon liittyvät verot vähennettynä tuotantoon liittyvillä tukipalkkioilla (esimerkki 2).
3. Lopputuotemenetelmä
Kolmas tapa on lopputuotemenetelmä, jossa BKT lasketaan kysynnän kautta eli kysyntäerien summana: BKT = C + G + I + (X - M) (ks. 3.1 Kansantalouden kysyntä ja tarjonta). Lopputuotteita ovat tuotteet, jotka menevät suoraan yksityiseen tai julkiseen kulutukseen, investoinneiksi tai vientiin ulkomaille. BKT:n laskemiseksi viennistä on vähennettävä tuonti ulkomailta. Ne tuotteet, jotka menevät välituotekäyttöön, esiintyvät tuottajien tileillä sekä tuotoksina (tuottoina) että panoksina (kuluina), joten nämä välituotteet voidaan nettouttaa pois (esimerkki 3).
Kuvio. Kolme tapaa laskea BKT
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8881. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.3.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/index.html
EsimerkitJaa