Kansantalouden tilinpito
4.1 Kulutus
Kulutuksesta käytetään kahta eri käsitettä: toisaalta puhutaan kulutusmenoista, joilla tarkoitetaan sektorin suoraan maksamia menoja kulutustavaroiden ja palvelujen hankintaan; toisaalta puhutaan todellisesta kulutuksesta, jolla tarkoitetaan kulutustavaroiden ja palveluiden käyttämistä, riippumatta siitä, kuka tavarat ja palvelut rahoittaa. Käsitteet ovat yhtenevät sikäli, että koko talouden tasolla kulutusmenot yhteensä = todellinen kulutus yhteensä, mutta sektoritasolla ne ovat erisuuret. Näiden käsitteiden välinen ero on siinä, miten käsitellään tiettyjä julkisyhteisöjen rahoittamia, mutta kotitalouksille luontoismuotoisina sosiaalisina tulonsiirtoina tarjottuja tavaroita ja palveluita.
Vain julkisyhteisöillä, kotitalouksilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on kulutusmenoja, sen sijaan yritysten ja rahoituslaitosten ostamat tavarat ja palvelut käytetään joko välituotteina tai ne luetaan henkilöstölle annettaviksi luontoismuotoisiksi palkansaajakorvauksiksi.
Kansantalouden tilinpidossa lähdetään liikkeelle kulutusmenoista ja kahdesta erilaisesta tavasta jakaa kulutusmenot (jako yksityisiin ja julkisiin kulutusmenoihin tai yksilöllisiin ja kollektiivisiin kulutusmenoihin). Tämän jaottelun perusteella voidaan laskea todellinen kulutus.
Video. Kulutusmenot ja todellinen kulutus. Kesto: 2:08
Kuvio. Kulutusmenot ja todellinen kulutus
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8881. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.3.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/index.html
Jaa