Tilastoteemakartat
3.1 Karttatyyppien jaottelu
Todellisuuden kuvaaminen kartassa asettaa omat rajoituksensa kuvaamistavoille. Kartoissa tiedot esitetään erilaisin karttamerkein eli symbolein. Symboleja voidaan varioida visuaalisten muuttujien avulla; esimerkiksi symbolin muodon, koon tai värin avulla voidaan esittää ominaisuustiedon eri arvoja.
Ulottuvuudeltaan symbolit ovat aluemaisia, pistemäisiä tai viivamaisia (esimerkki). Näiden symbolointitapojen pohjalta tehdään jako kolmeen tilastoteemakarttatyyppiin:
Aluesymbolikartta, jossa aluesymboli peittää esitettävän alueen esimerkiksi värisävyllä tai pintakuvioinnilla. Alueet, jotka on esitetty eri väreillä tai kuvioilla kertovat esimerkiksi, mihin arvoluokkaan alue kuuluu.
Pistesymbolikartta, jossa pistesymboli voi olla esimerkiksi geometrinen kuvio tai piktogrammi eli kuvamerkki, joka sijoitetaan kohdetta vastaavaan pisteeseen. Erikokoiset ja erimuotoiset pisteet voivat kuvata ilmiön, esimerkiksi kaupunkien, sijaintia tai väestön levinneisyyttä.
Viivasymbolikartta, jossa viivasymboli esittää suoraan kahden pisteen välistä yhteyttä tai noudattaa esitettävää reittiä. Erityyppiset viivat voivat kuvata ilmiön, kuten tavaravirran tai muuttovirran, suuntaa ja määrää.
Näistä jokaisesta on oma oppituntinsa, jossa kerrotaan kyseisestä karttatyypistä laajemmin (ks. oppitunnit 4–6). Symboleista kerrotaan myös aiheessa 10.2 Symbolien valinta.
Kuvio. Teemakarttojen visuaaliset muuttujat ja tiedon mitta-asteikot
Lähde: Helsingin yliopisto. Kvalitatiiviset ja kvantitatiiviset esitystavat [viitattu 1.8.2016]. Saantitapa: http://www.helsinki.fi/maantiede/kurssit/TAK/Kartografian%20oppimateriaali/root_backup/Kartoilla_viestiminen/viestim76.html
EsimerkitJaa