Tilastoteemakartat

Oppitunti:	1 Kartat ja paikkatieto 2 Tilasto- ja kartta-aineistot 3 Tilastoteemakarttatyypit 4 Aluesymbolikartat 5 Pistesymbolikartat 6 Viivasymbolikartat 7 Muut tilastoteemakarttatyypit 8 Tilastoteemakarttatyypin valinta 9 Luokittelumenetelmän valinta tilastoteemakarttaan 10 Tilastoteemakartan visualisointi 11 Miten teen hyvän tilastoteemakartan?
Aihe:	Oppitunnin etusivulle 6.1 Millainen on viivasymbolikartta? 6.2 Virtauskartta 6.3 Isaritmi- ja isopleettikartta 6.3.1 Samanarvonkäyrien interpolointi

6.1 Millainen on viivasymbolikartta?

Viivasymboleiden avulla voidaan kuvata ilmiön laadullisia tai määrällisiä ominaisuuksia, mutta toisaalta myös ilmiön suuntaa ja vaihtelua. Hallinnolliset aluejakokartat ja reittikartat ovat esimerkkejä ilmiön laadullisen tiedon esittämisestä, korkeuskäyrä- ja liikennemääräkartat puolestaan kuvaavat ilmiön määrällistä tietoa tai viivojen välistä hierarkiaa (esimerkki).

Yleensä kartat eivät perustu pelkästään viivasymboleihin, vaan viivasymbolit toimivat muiden karttaesitysten yhteydessä ja tukena.

Tilastoteemakarttana viivakartta on yleensä jokin näistä kolmesta:

• virtauskartta
• isaritmikartta
• isopleettikartta

Näistä kukin esitellään seuraavaksi tarkemmin.

Alla olevaan taulukkoon on koottu muutamia viivakartan etuja ja heikkouksia.

Taulukko. Viivasymbolikartan etuja ja heikkouksia

	Edut	Heikkoudet
Viivasymbolikartta	Liikkeen määrää ja suuntaa on helppo havainnollistaa. Aluerajoja noudattamattomien (spatiaalisesti) jatkuvien ilmiöiden kuvaaminen on mahdollista.	Samansuuntaiset viivat voi olla vaikea erottaa toisistaan. Viivojen leveyttä on vaikea arvioida silmämääräisesti etenkin, jos luokkia on monta.

Esimerkit