Tilastoteemakartat
7.3 Kolmiulotteinen teemakartta
Kolmiulotteisuus teemakartassa on yleensä muuttujan arvon kuvaamista kolmannella eli korkeusulottuvuudella.
Kolmiulotteinen karttatyyppi voi pohjautua samanarvonkäyrien muodostamiin vyöhykkeisiin. Esimerkiksi aiemmin esitetyistä isaritmikartoista voidaan luoda kolmiulotteisia kuvia, koska pohjalla oleva tieto on usein ajateltavissa kolmiulotteisena. Interpolointiin pohjautuvassa karttaesityksessä suurten arvojen vyöhykkeet kuvataan "korkeina vuorina".
Pohjana voi myös olla valmiiksi annettu aluejako, jossa esitettävät arvot ovat absoluuttisia lukuja eli määrää kuvaavia. Aluejakoon pohjautuvissa kartoissa alue kohoaa "tasalakisena alueena" sitä korkeammalle, mitä suuremman arvon se saa. Tällaista karttaa kutsutaan prismakartaksi (esimerkki).
Kolmiulotteisessa karttakuvassa ilmiön alueelliset suuruuserot tulevat selkeästi esiin, mutta sillä voi olla myös seuraavia haittapuolia:
- Alueita voi olla vaikea tunnistaa, varsinkin jos tarkastelukulma on muu kuin perinteinen etelä-pohjoissuunta.
- Katselukulma voi vaikuttaa siihen, miten eri alueiden kohoumia pystyy vertaamaan keskenään.
- Korkeiden kohoumien takana olevat matalammat alueet voivat jäädä piiloon.
Kartan kolmiulotteisuus saattaa joskus olla vain tehostekeino, jolla kartan visuaalista ilmettä halutaan parantaa. Kolmiulotteista karttaesitystä tulisikin käyttää vain silloin, kun sillä voidaan esittää sama asia paremmin kuin kaksiulotteisella kartalla.
EsimerkitJaa