Tilastoteemakartat
8.1 Muuttujan lukuarvo- ja mitta-asteikkotyyppi
Seuraavaksi kerrotaan ensin kahdesta eri lukuarvotyypistä ja lopuksi esitellään useita erilaisia mitta-asteikoita.
Lukuarvotyyppi
Lukuarvoja on sekä absoluuttisia että suhteellisia. Absoluuttisia lukuarvoja ovat yksinkertaiset lukumäärätiedot. Prosenttiosuudet ja keskiarvoluvut taas ovat esimerkkejä suhteellisista lukuarvoista. Se mitä ilmiöstä halutaan viestittää vaikuttaa siihen, millaista tilastoaineistoa käytetään ja tarkastellaanko absoluuttisia vai suhteellisia lukuarvoja. Tilastoaineiston lukuarvojen tyyppi määrittää sen, mikä karttatyyppi kannattaa valita.
Absoluuttisia lukuarvoja käytetään mm. seuraavissa karttatyypeissä:
- ruutukartta
- dasymetrinen kartta
- suhteellisen pistesymbolin kartta
- pistetiheyskartta
- isaritmikartta
- virtauskartta
Suhteellisia lukuarvoja käytetään usein seuraavissa:
- koropleettikartta
- ruutukartta
- isopleettikartta
Mitta-asteikkotyyppi
Tilastotieteessä mitta-asteikolla tarkoitetaan sitä, millaisia vertailuja ja laskutoimituksia aineistolle voidaan tehdä. Useimmiten käytetään jotain näistä neljästä: laatueroasteikko, järjestysasteikko, välimatka-asteikko tai suhdelukuasteikko.
Laatueroasteikko
Ei-numeeriset tiedot ovat laatueroasteikollisia (esim. kansalaisuus). Laatueroasteikollisessa teemakartassa eri värit tai erityyppiset symbolit kuvaavat esimerkiksi erilaisia palveluita (apteekkeja, pankkeja ja ravintoloita) ja niiden sijaintia. Myös alueet voidaan jakaa eri tyyppeihin, kuten esimerkiksi asuinalueisiin tai työpaikka-alueisiin. Kartassa alueet kuvataan eri väreillä tai erilaisilla rasterikuvioinneilla.
Järjestysasteikko
Tiedot voivat olla myös järjestysasteikollisia. Tällä asteikolla määrällisesti mitattavat tiedot luokitellaan suuruus-, paremmuus- tai muuhun järjestykseen.
Järjestysasteikolliseen aineistoon perustuu esimerkiksi kartta, jossa on esitetty kaupunkien suosituimmuusjärjestys matkailukohteena. Matkailijat ovat saaneet nimetä suosikkikohteensa. Kartassa suurin piste kuvaa kisassa ensimmäiseksi tullutta eli suosituinta kaupunkia ja pienin piste kisassa viimeiseksi jäänyttä. Jos kisa koskisi maakuntia, suosituin maakunta voitaisiin värittää jonkin värin tummimmalla tummuusasteella ja vähiten suosittu vaaleimmalla tummuusasteella.
Välimatka- ja suhdelukuasteikko
Numeeriseen mittaamiseen perustuvat tilastotiedot saavat lukuarvoja, jotka voivat olla joko välimatka-asteikollisia (esim. lämpötila) tai suhdelukuasteikollisia (esim. henkilön pituus). Nämä kaksi mitta-asteikkoa eroavat toisistaan siten, että välimatka-asteikolla ei ole absoluuttista nollapistettä kuten suhdelukuasteikolla. Suhdelukuasteikollisella aineistolla muuttujan lukuarvo 0 merkitsee, että kyseistä ilmiötä ei esiinny. Välimatka-asteikollisilla ja suhdelukuasteikollisilla tiedoilla voidaan suorittaa laskutoimituksia, esimerkiksi laskea keskiarvo.
Alla olevaan taulukkoon on koottu yhteen, mikä minkäkin kartografisen symbolin ominaisuus sopii millekin mitta-asteikolle.
Taulukko. Yhteenvetotaulukko eri mitta-asteikkotyyppien kartografisista esitystavoista
|
Laatuero- asteikollinen |
Järjestys- asteikollinen |
Välimatka- asteikollinen |
Suhdeluku- asteikollinen |
|
|
Piste |
sijainti, väri, muoto |
koko, tummuusaste |
lukuarvo, koko |
lukuarvo, koko |
|
Viiva |
tyyli, väri |
paksuus, tyyli, väri |
paksuus, samanarvon- käyrät |
paksuus suhteessa määrään |
|
Alue |
väri, kuvio |
tummuusaste, rasterikuviointi |
tummuusaste |
hierarkkiset rasterikuvioinnit, värin tummuusaste, alueiden koko |
Mitta-asteikkoihin voit tutustua myös Johdatus tilastotieteeseen -kurssilla.
Jaa