Tilastotiedon haku
2.3 Alkuperäiset lähteet
Kaikessa tiedonhaussa on syytä pyrkiä löytämään alkuperäinen lähde. Toisen ja useamman käden lähteitä käytettäessä on todennäköistä, että alkuperäistä tietoa on hävinnyt tai tieto on muuttunut matkalla.
Ensi käden tilastolähteet ovat alkuperäistä tietoa ja ne voivat olla esimerkiksi taulukoita, tiedotteita, julkaisuja tai tietokantoja. Ennakollisten tai myöhemmin tarkentuvien tietojen osalta eri aikoina julkaistujen lähteiden välillä voi kuitenkin olla ristiriita. Samasta asiasta voi tällöin olla useita eri-ikäisiä, mutta yhtä alkuperäisiä tietoja.
Toisen käden lähteet voivat olla esimerkiksi alkuperäisiin lähteisiin perustuvia lehtiartikkeleita. Lähteiden ketjun kasvaessa seuraava viittaa edelliseen luottaen, että alkuperäinen tieto on säilynyt muuttumattomana. Julkaisija on kuitenkin saattanut tehdä alkuperäisistä tiedoista omia tulkintojaan ilman, että se käy selvästi ilmi, tai tietojen kopioinnissa on saattanut tapahtua mekaaninen virhe. Usein lähteiden ketjun pidentyessä tiedon määrä muuttuu suppeammaksi. Tämän vuoksi kannattaa aina säilyttää tieto alkuperäisestä lähteestä, vaikka käyttäisikin toisen käden tietoja. Tällöin alkuperäinen tieto voidaan tarvittaessa varmistaa ja tiedon luotettavuutta on helpompi arvioida (esimerkki 1).
Joskus on kuitenkin perusteltua käyttää muuta kuin alkuperäistä lähdettä. Tiedon jalostajat voivat tehdä alkuperäisestä tiedosta helpommin tulkittavaa tai ymmärrettävää. Esimerkiksi silloin, kun tarvitaan kansainvälistä vertailutietoa, tieto voi olla ylikansallisen järjestön tai viranomaisen julkaisemana paremmin vertailtavaa kuin kahden kansallisen, alkuperäisen tiedontuottajan julkaisemana (esimerkki 2).
EsimerkitJaa