Johdatus tilastotieteeseen
1.1 Tilasto
Tilasto kattaa ilmiöstä kerättyjen havaintojen kokoelman, jonka sisältämää tietoa esitetään taulukoina ja kuvioina. Tämä ei välttämättä vaadi täsmällistä tieteellistä lähestymistapaa.
Esimerkki yksinkertaisesta menetelmästä aineiston keräämiseksi on väestönlaskenta, jossa kaikilta maan asukkailta kerätään tiedot ainakin iästä ja sukupuolesta. Kiinassa väestönlaskenta on vaatinut paljon työtä: vuonna 2010 Kiinassa toimitettiin väestönlaskenta, jossa kuusi miljoonaa tiedon kerääjää kävi kymmenen päivän aikana noin 400 miljoonassa kotitaloudessa (ks. lisätietoa Kiinan väestölaskennasta).
Tuttuja tilastoja ovat oppilaiden keskiarvoista koottu tilasto sekä aineistoa kuvaavat taulukot ja kuvat. Oppilaan menestymistä opinnoissa voi tutkia katsomalla kaikki eri oppiaineista annetut arvosanat, mutta on helpompi tiivistää tieto yhteen lukuun, keskiarvoon. Suuren havaintoaineiston tiivistäminen on yksi tärkeimpiä tilastojen sovelluksia.
Tohtori Paavo Tikkanen kehitti vuonna 1848 suomen kieleen sanan ”tilasto”. Sana viittaa kansakunnan tilan kuvaamiseen (ks. Suomen tilastojen historia -kurssi).
Jaa