Johdatus tilastotieteeseen
1.2.3 Tilastotieteen historiaa
Tilastoja tehtiin jo ennen tilastotieteen syntyä tieteellisenä lähetymistapana. Ensimmäisiä tilastoja tuotettiin väestönlaskennoissa, joissa laskettiin aluksi ainoastaan väestön koko. Myöhemmin väestönlaskennoissa arvioitiin varsinkin, miten paljon veroja väestö pystyy maksamaan ja kuinka paljon sotilaita kukin alue voi lähettää sotiin.
Vanhin tunnettu väestölaskenta tehtiin Ateenassa yli 3500 vuotta sitten. Ateenan ensimmäinen kuningas, Cecrops, määräsi kunkin alamaisensa jättämään yhden kiven laskettavaksi. Kivet laskettiin ja väestön kooksi saatiin 20 000 asukasta (Lähde: Missiakoulis, Spyros, 2010: Cecrops, King of Athens: the First (?) Recorded Population Census in History. International Statistical Review 78 (3): 413–418).
Tilastotiede syntyi vuonna 1662, kun John Graunt ja William Petty kehittivät väestönlaskentaan soveltuvia menetelmiä. Lontoon väestön kokoa arvioitiin seuraavista tiedoista: Lontoossa oli 13 000 hautajaiset vuodessa, keskimäärin 0,273 henkilöä kuoli kustakin perheestä vuodessa ja keskimääräinen perhekoko oli 8. Näiden tietojen perusteella Lontoon väestöksi arvioitiin 384 000.
Tilastotieteen nimeä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1749, kun saksalainen Gottfried Achenwall julkaisi teoksen, jossa tilastotiede (Statistik) kuvattiin lähinnä tieteeksi, jonka avulla tuotetaan ja tulkitaan valtion (Staat) tilaa koskevia tilastoja. 1800-luvulla tilastotiedettä alettiin soveltaa myös muissa kuin valtion tuottamissa aineistoissa.
Tilastotieteen teoria perustuu matematiikkaan, varsinkin todennäköisyyslaskentaan. Todennäköisyyslaskennan kehittyminen 1500–1800-luvuilla auttoi tilastotieteen teoreettisen perustan luomista.
Kuva 1. Karl Pearson vuonna 1910
Lähde: National Potrait Gallery. Saantitapa:https://en.wikipedia.org
Matemaattisen tilastotieteen perustajana pidetään Karl Pearsonia, joka perusti vuonna 1901 yhdessä Walter Weldonin kanssa ensimmäisen matemaattisen tilastotieteen artikkeleita julkaisevan tieteellisen sarjan nimeltä Biometrika. Pearson kehitti muun muassa korrelaatiokertoimen sekä menetelmiä biologian ja lääketieteen käyttöön.
Kuva 2. Ronald Fisher vuonna 1913
Lähde:University of Adelaide. Saantitapa: https://en.wikipedia.org
Pearsonin jälkeen Ronald Fisher teki merkittäviä lisäyksiä tilastotieteen teoriaan varsinkin vuosina 1916–1925. Hän käytti ensimmäisenä muun muassa termiä varianssi.
Suomessa ensimmäinen tilastotieteen laitos perustettiin Helsingin yliopistoon suhteellisen myöhään, vasta vuonna 1945. Ensimmäisenä professorina toimi Leo Törnqvist. Hän kehitti muun muassa taloudellisten indeksien teoriaa. Matemaattisen tilastotieteen opetusta on annettu myös matematiikan laitoksilla.
Tutustu myös Väestötieteen perusteet -kurssin oppitunteihin 2 Väestötieteen historia ja 4 Suomen väestötilaston historia.
EsimerkitJaa