På svenska

In English

Johdatus tilastotieteeseen

Oppitunti:
Aihe:

2.4.1 Pylväskuvio

Pylväskuviossa (pylväsdiagrammissa) vertaillaan tyypillisesti muuttujan eri luokkien yleisyyttä aineistossa. Pylvään pituus kuvaa usein vastaavan luokan osuutta tai havaintojen lukumäärää luokassa.

Kuvio 1. Asuntokunnat talotyypin mukaan vuonna 2014

Kuvio. Asuntokunnat talotyypin mukaan vuonna 2014

Lähde: Tilastokeskus, Asuminen. [viitattu: 16.3.2016]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html

Pylväskuviossa muuttuja on yleensä luokittelu- tai järjestysasteikollinen. Järjestysasteikollisen muuttujan arvot esitetään mieluiten järjestyksessä.

Pylväskuviossa voidaan kuvata myös muuttujan arvon muutoksia ajan myötä. Silloin peräkkäiset pylväät ovat peräkkäisiltä ajankohdilta. 

Histogrammi on samannäköinen kuin yleisempi pylväskuvio, mutta histogrammi on tarkoitettu välimatka- ja suhdeasteikon muuttujien arvojen suhteellisen osuuden kuvaamiseen. Usein arvot luokitellaan ennen piirtämistä. Arvojen tai niiden luokkien on oltava suuruusjärjestyksessä. Histogrammin pylväät ovat tyypillisesti vierekkäin ilman välejä.

Kuvio 2. Miesten iän jakauma Suomessa 2014

Kuvio 2. Miesten iän jakauma Suomessa 2014

Lähde: Tilastokeskus, Väestö [viitattu: 17.3.2016].Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Pylväskuvioissa ja histogrammeissa on harhaanjohtavaa katkaista y-akseli. Esimerkiksi luokan frekvenssiä kuvaavan pylvään pitää alkaa nollasta (y=0) eikä jostakin nollaa suuremmasta arvosta. Lukija vertaa pylväitä lähinnä niiden pinta-alojen perusteella. Y-akselin katkaisun vuoksi matala pylväs saattaa menettää pinta-alastaan paljon suuremman osan kuin korkea pylväs eli pylväiden erot näyttävät todellista suuremmilta.


Jaa