Johdatus tilastotieteeseen

Oppitunti:

1 Tilasto ja sitä tutkiva tiede 2 Tilastotieteen peruskäsitteitä 3 Tunnusluvut 4 Vaihtelu ja riippuvuus

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 2.1 Mittaaminen ja havainnot  2.1.1 Muuttuja, havainto, aineisto 2.1.2 Mitta-asteikko 2.1.3 Havaintomatriisi 2.1.4 Diskreetti ja jatkuva muuttuja. Muuttujan jakauma 2.1.5 Estimointi 2.2 Tiedonkeruu  2.2.1 Otanta 2.2.2 Sattuman vaikutusten hallinta otostutkimuksessa 2.2.3 Satunnaisotannan menetelmiä 2.2.4 Vastauskato  2.2.5 Rekisteriaineistot 2.2.6 Vaihtoehtoja satunnaisotannalle 2.2.7 Kiintiöpoiminta 2.2.8 Web-survey 2.2.9 Big data 2.3 Tilastollinen lukutaito 2.4 Aineiston visualisointi 2.4.1 Pylväskuvio 2.4.2 Piirakkakuvio 2.4.3 Laatikko-janakuvio 2.4.4 Aikasarja

2.2.1 Otanta

Kokonaistutkimus eli kaikkien perusjoukon alkioiden tietojen kerääminen on usein kallista ja siitä aiheutuisi paljon vaivaa kansalaisille. Väestöä tutkittaessa yleensä valitaan pienehkö joukko eli otos, esimerkiksi kymmenentuhatta henkilöä, joilta kysytään tarvittavia tietoja. Otoksen alkioiden valintaa perusjoukosta kutsutaan otoksen poiminnaksi eli otannaksi.

Otoksen pitää olla edustava eli otoksesta tehdyt johtopäätökset voidaan yleistää koko perusjoukkoon. Otoksen avulla voidaan arvioida luotettavasti perusjoukon ominaisuuksia, kuten keskiarvoa. Keskiarvo voidaan ajatella perusjoukon ominaisuudeksi, jos kaikkien alkioiden (esim. henkilöiden) ominaisuudet tunnettaisiin. Edustavassa otoksessa on mukana esimerkiksi kaikkien maakuntien ja kaikkien ikäryhmien henkilöitä. 

Esimerkit