Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

2.4 Tilastoindikaattorit

Tilastojen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Tiedon runsaus vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista yhteiskunnan kehityksestä. Lisäksi eri tilastot voivat usein antaa ristiriitaisen kuvan yhteiskunnan kehityksestä.

Eräs tilaston jaloste on indikaattori (termin suomennos ei ole vakiintunut – puhutaan myös osoittimista ja kuvaajista). Se on yksittäinen tunnuslukusarja, joka tiivistää tilaston sisältämän faktatiedon käytännöllisen päätöksenteon tarpeisiin.

Indikaattori voi olla tilaston tuottama tunnusluku, joka on määritelty keskeiseksi elementiksi yhteiskunnallisessa tilinpitojärjestelmässä. Esimerkiksi bruttokansantuote (BKT) on talouden kehitystä kuvaava indikaattori. Indikaattori voi myös olla tilastotiedoista jalostettu suhteellinen tunnusluku, kuten esimerkiksi odotettavissa oleva elinvuosien määrä, tai useista tunnusluvuista koottu summaindikaattori, jonka sanotaan kertovan esimerkiksi inhimillisen kehityksen tasosta eri maissa (ks. Human Development Index). Se voi olla myös yksittäinen tilastoluku, joka on valittu monista samaa ilmiötä kuvaavista luvuista karkean mutta riittävän yleiskuvan antavaksi osoittimeksi.

Indikaattorille on ominaista, että se kiinnittää erityistä huomiota tiedon käyttötilanteeseen: pelkistää, summaa, tiivistää ja havainnollistaa, jotta tieto olisi helposti käytettävissä.

Erilaiset tilastojen pohjalta kootut indikaattoripankit ja summaindikaattorit yleistyvät. Erityisesti kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin mittauksen indikaattorien kehittäminen on ollut viime vuosina muotiasia. Tutkimuslaitokset, joukkoviestimet ja muut organisaatiot julkaisevat yhä uusia mittarikokoelmia, joilla kuvataan elämän laatua, yritteliäisyyttä, kilpailukykyä ym. ja laittavat maita järjestykseen indikaattoritulosten perusteella.

Esimerkit

Jaa