På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

3.3 Tiedon hankinta

Tilastot laaditaan joko juuri niitä varten kerätyn tiedon pohjalta tai käyttämällä muuhun, esimerkiksi hallinnolliseen käyttöön kerättyä tietoa.

Tietoja kerätään sekä yksityisiltä kansalaisilta että yrityksiltä. Alla esitettävät vertailut koskevat lähinnä henkilötiedonkeruita, mutta jossain määrin niitä voidaan soveltaa myös yritystiedonkeruisiin. Aina kun halutaan kerätä tietoja, kannattaa arvioida tarkkaan, mikä keruumenetelmä on kulloinkin paras tai soveliain.

Henkilötilastoja varten tehtäviä tiedonkeruutapoja ovat käyntihaastattelu, puhelinhaastattelu, postikysely ja web-kysely (suora tiedonkeruu). Tilastojen käyttämistä hallinnollisista aineistoista esimerkkejä ovat väestötietojärjestelmän ja verotuksen tiedot (epäsuora tiedonkeruu). Yritystilastoihin tietoa kerätään pääasiassa posti- ja verkko- eli web-kyselyillä sekä hallinnollisista tietolähteistä.

Hallinnolliset aineistot ovat kattavia eikä niiden käyttö tilastojen pohjana lisää kansalaisten tai yritysten tiedonantorasitusta. Ongelmana on hallinnollisten tietojen joskus hankala muuntaminen tilastokäyttöön sekä se, että lainsäädännön ja hallintokäytäntöjen muutokset saattavat hävittää tietojen vertailukelpoisuuden. Hallinnollisten aineistojen tietoja voidaan myös liittää muilla keruumenetelmillä kerättävään otokseen tai jo kerättyyn aineistoon.

Käyntihaastattelu tuottaa luotettavaa tietoa, mutta on muita keruumenetelmiä kalliimpi tapa. Käyntihaastattelussa haastattelija voi auttaa vastaajaa hankalien kysymysten ja käsitteiden ymmärtämisessä, mutta haastattelussa voi myös muodostua tilanteita, joissa haastateltava kokee paineita antaa ”hyväksyttäväksi” koettuja vastauksia. Sen vuoksi on tärkeää, että haastattelijat osaavat työnsä ja pystyvät välttämään tällaisten tilanteiden syntymistä.

Puhelinhaastattelulla tiedot voidaan kerätä varsin nopeasti eivätkä haastattelukustannuksetkaan ole niin suuret kuin henkilökohtaisessa käyntihaastattelussa. Puhelinhaastattelut eivät voi olla pitkiä ja kysymysten on oltava sellaisia, että ne ovat puhelimessa helposti ymmärrettäviä. Puhelinnumeroiden salaaminen, pre-paid-numerot sekä se, että vieraisiin numeroihin ei haluta vastata, ovat puhelinhaastattelun kannalta ongelmallisia. Silti puhelinhaastattelujen vastausaktiivisuus on edelleen hyvä.

Postikysely on käynti- ja puhelinhaastatteluun verrattuna selvästi edullisempi tapa kerätä tietoja. Postikysely on käyttökelpoinen tapa kysyttäessä esimerkiksi arkaluonteisia asioita, joiden kertominen haastattelussa voisi olla vaikeaa. Vastausosuudet jäävät kuitenkin alhaisemmiksi kuin haastatteluissa. Myös vastaustilanteen kontrollointi on vaikeampaa verrattuna tiedonkeruuseen, jossa haastattelija on läsnä. Yrityksille ja muille organisaatioille osoitetuissa kyselyissä posti- ja web-kysely ovat toimivia tiedonkeruutapoja.

Web-kysely on käynti- ja puhelinhaastatteluun verrattuna nopea ja yksinkertaisissa kyselyissä myös haastattelua edullisempi keruumuoto. Web-kysely tekee postikyselyyn verrattuna mahdolliseksi monipuolisemmat kysymysasettelut erilaisille vastaajaryhmille. Henkilötiedonkeruissa web-kyselyjen vastausosuudet jäävät alhaisiksi.

Web-kyselyn ongelmana on koko perusjoukkoa edustavan otoksen muodostaminen, sillä kaikilla ei ole tietokonetta ja tutkimukseen valittujen henkilöiden tietokoneen käyttötaidot voivat olla puutteelliset. Muun muassa näistä syistä web-kyselyjen rinnalla käytetään muita tiedonkeruumenetelmiä kuten postikyselyä tai puhelinhaastattelua. Web-kysely on käyttökelpoinen ja paljon käytetty tiedonhankintatapa silloin kun vastaajajoukko tunnetaan hyvin, kuten esimerkiksi organisaatioiden sisäisissä kyselyissä.

Tilastojen tiedonhankinnan perinteinen lähtökohta on edustavan otoksen hankkiminen esimerkiksi väestörekisteristä, jolloin vastaajien edustama perusjoukko voidaan määritellä täsmällisesti. Sen sijaan useat joukkoviestimet ylläpitävät verkkosivuillaan jatkuvasti erilaisia web-kyselyitä, joihin kuka tahansa sivulle löytävä voi vastata. Vastaajien valikoitumisesta ei ole olemassa tarkempaa tietoa ja silloin ei myöskään ole mahdollista tietää, mitä joukkoa vastaajat edustavat.

Tilastojen tiedonkeruussa käytetään usein eri tiedonkeruutapoja rinnakkain. Hallinnollisten lähteiden tiedoilla täydennetään haastatellen ja kysellen kerättyä tietoa.

Syvemmälle tilastojen tiedonhankinnan kysymyksiin johdattaa Tilastokeskuksen tiedonkeruusivusto.

EsimerkitHarjoitukset

Jaa