På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

4.1 Mitta-asteikot

Tilasto on numeroiksi koottua tietoa. Kun asioita halutaan kuvata numeroilla, on mitattava. Mittaus perustuu erilaisten mitta-asteikkojen käyttöön. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mitta-asteikkojen päätyypit.

Taulukko. Mitta-asteikkojen päätyypit

Mitta-asteikko Kuvaus
Laatueroasteikko Kuvaa laadultaan erilaisia ryhmiä. Numerot voidaan korvata symboleilla. Ei voi laskea keskiarvoa vaan keskilukuna käytetään suurinta eli yleisintä arvoa. Esimerkkinä kansallisuus.
Järjestysasteikko Asteikko asettaa havainnot järjestykseen, mutta ei kerro mitään niiden välisten erojen suuruudesta. Ei voi laskea aritmeettista keskiarvoa, mutta jakauman keskipisteen voi tunnistaa. Esimerkkinä koulutustaso.
Välimatka-asteikko Asteikon luokkien välimatka on aina yhtä suuri. Keskiarvo voidaan laskea, mutta arvojen suuruussuhteita ei voi ilmaista. Esimerkkinä lämpömittari.
Suhdeluku-asteikko Asteikossa on todellinen nollapiste. Keskiarvo voidaan laskea ja arvojen suuruus suhteessa toisiinsa voidaan tarkoin ilmoittaa, koska asteikon nollapiste on todellinen. Esimerkkinä tulot euroina.

Mitta-asteikon tyypin lisäksi mittareita voidaan erotella sen mukaan ovatko ne jatkuvia vai epäjatkuvia. Pituus on jatkuva ominaisuus, mutta esimerkiksi perhekoko ei – se sisältää vain kokonaislukuja. Jotta jatkuvaa muuttujaa voisi tarkastella esimerkiksi taulukossa, se pitää luokitella. Usein muuttujaa kutsutaan dikotomiseksi, millä tarkoitetaan, että se voi saada vain kaksi arvoa. Tällaiset muuttujat voivat kuvata esimerkiksi jonkin ominaisuuden olemassaoloa tai puuttumista (esimerkiksi omistaa auton – ei omista autoa). Myös sukupuoli on dikotominen muuttuja.

EsimerkitHarjoitukset

Jaa