Tilastojen ABC
4.6 Aikasarjat
Kun samaa havaintoa seurataan yhdenmukaisin menettelyin säännöllisin väliajoin (vuosittain, kuukausittain tai päivittäin), syntyy aikasarja. Aikasarja kuvaa ilmiön muuttumista ajassa ja se esitetään usein käyränä. Aikasarjasta on erotettavissa trendejä, suhdannevaihtelua, kausivaihtelua ja satunnaisvaihtelua.
Aikasarjan pohjalla on yleensä jokin syvällisestä muutoksesta kertova trendi eli pitkän aikavälin muutos. Sellainen voi olla esimerkiksi työn tuottavuuden nousu, tuotannon määrän kasvu tai energian kulutuksen kasvu.
Varsinkin taloudellisissa aikasarjoissa esiintyy muutaman vuoden mittaista suhdannevaihtelua talouden nousu- ja laskusuhdanteiden mukaan. Suhdannevaihtelua ei usein erotella trendistä.
Vuoden sisällä esiintyvää säännöllistä vaihtelua kutsutaan kausivaihteluksi . Monet talouden asiat, tyypillisimpänä maatalouden tuotanto, vaihtelevat vuoden ajan mukaan. Myös lomakaudet tai esimerkiksi eri aikoihin osuvat juhlapyhät vaikuttavat moniin taloudellisiin tilastosarjoihin näkyvästi.
Useimmissa tilastollisissa aikasarjoissa esiintyy lisäksi satunnaisvaihtelua, jolla tarkoitetaan sitä, että mittaustulokset vaihtelevat jonkin verran mittauskerrasta toiseen, vaikka todellista muutosta ei olisikaan tapahtunut. Satunnaisvaihtelu on merkittävämpää pienissä joukoissa.
Aikasarjoja analysoitaessa pyritään edellä mainitut tekijät erottamaan toisistaan. Yleensä ei olla kiinnostuneita satunnaisvaihtelusta ja kausivaihtelun mekanismit ja syytkin tunnetaan varsin hyvin. Sen sijaan suhdannevaihtelu ja trendit ovat jatkuvan kiinnostuksen kohteina. Jotta ne saataisiin esiin, aikasarjoja tasoitetaan. Esimerkiksi kausitasoituksella tarkoitetaan kausi- ja satunnaisvaihtelun vaikutuksien puhdistamista aikasarjasta pois.
EsimerkitHarjoituksetJaa