På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

5.4 Inflaatio

Talouden ilmiöt vaikuttavat monin tavoin elämäämme, vaikka emme sitä kovin helposti huomaakaan. Eräs näistä yleensä huomaamattomista asioista on inflaatio eli rahan arvon heikkeneminen. Käytännössä inflaatio tarkoittaa sitä, että hinnat nousevat ja samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän tavaroita ja palveluja.

Hintojen nousu on olennainen osa markkinataloutta. Hintojen nousua aiheuttavat esimerkiksi tuotteiden parannukset. Tämä ei kuitenkaan ole varsinaista inflaatiota, jos laadun parantamisen varjolla ei nosteta hintoja liikaa. Tuottavuuden kasvun myötä myös palkat nousevat, mikä voi edelleen nostaa hintoja. Kuitenkin jos tuottavuus nousee tarpeeksi, palkkojen nousun ei tarvitse merkitä hintojen nousua.  

Käytännössä kehittyvässä taloudessa on aina jonkin verran inflaatiota.

Liian suuri inflaatio on haitaksi taloudelle. Inflaatiosta kärsivät säästäjät, kun säästössä olevalla rahalla ei saa enää samaa määrää hyödykkeitä kuin aikaisemmin. Lisäksi taloudellisten päätösten ennakointi vaikeutuu, jos hinnat nousevat kovalla vauhdilla. Inflaatio on haitallista myös maan talouden hintakilpailukyvyn kannalta, jos hinnat nousevat nopeammin kuin muissa maissa. Hyödykkeitä on silloin vaikea saada kaupaksi ulkomaille.

Yleensä hinnat nousevat. Vain poikkeuksellisissa oloissa, yleensä talouden taantuessa, hinnat voivat laskea. Hintojen laskua kutsutaan deflaatioksi. Tällöin samalla rahamäärällä saa entistä enemmän tavaroita ja palveluja.

Hintojen nousu tapahtuu eri asioissa ja eri puolilla yhteiskuntaa eri tavoin. Suomenkin markkinoilla on tarjolla lukemattomia tuotteita; EU:n hyväksymä tuoteluettelo sisältää tuhansia tuoteryhmiä, joihin edelleen sisältyy monia tuotteita ja tuotemerkkejä. Lisäksi tavaroita myydään kymmenissätuhansissa paikoissa. Siksi keskimääräisen inflaation mittaaminen on hyvin hankala tehtävä. Yksittäisten tuotteiden hinnat kehittyvät eri tavoin: osa halventuu, osa kallistuu ja hintojen muutosvauhti vaihtelee.

Jotta hintojen nousu saadaan selville, on hintatietoja kerättävä järjestelmällisesti kuukaudesta toiseen. Hintojen nousua kuvataan kuluttajahintaindeksillä, joka ilmoittaa, paljonko hinnat ovat keskimäärin nousseet indeksin sovittuun perusvuoteen verrattuna. Perusvuosi vaihdetaan kerran viidessä vuodessa ja samalla valitaan hintaseurantaa varten uusi ns. edustavien tuotteiden ostokori.

Tuotteita valittaessa käytetään hyväksi tietoja suomalaisten kulutusmenoista ja kaupan myynnistä. Hintatietoja kerätään monista paikoista, mutta suurin hintatietojen ryhmä saadaan vähittäiskaupoista. Jotta erilaisista kaupoista saadaan edustava valikoima tutkimukseen, valitaan ensin eri puolilta maata kuntia, joissa tutkimusta tehdään. Kustakin kunnasta valitaan mukaan erilaisia kauppoja, tavarataloja, halpamyymälöitä, erikoisliikkeitä jne. Tämä koneisto kokoaa kuukausittain yli 50 000 hintatietoa.

Lisätietoa

Kuluttajahintaindeksi 2010=100 (KHI)
Suomen Pankin rahamuseon oppimateriaalit

EsimerkitHarjoitukset

Jaa