Tilastojen ABC
5.5 Työmarkkinat
Saadakseen tuloja suomalaisen on yleensä käytävä töissä. Kun ihminen etsii töitä, hän on työmarkkinoilla. Ennen kuin sopiva työpaikka on löytynyt, hän on työtön. Työtön on siis henkilö, joka on vailla työtä ja etsii sitä. Kun sopiva työpaikka löytyy ja työsuhteen ehdoista saadaan sovittua, tulee henkilöstä työllinen. Katso työttömän ja työllisen tarkka määritelmä työvoimatutkimuksen käsiteluettelosta.
Työttömät ja työlliset muodostavat yhdessä työvoiman eli sen joukon, joka on kulloisellakin hetkellä käytettävissä työhön. Muut ihmiset ovat työvoiman ulkopuolella. Työttömiä eivät ole esimerkiksi eläkeläiset, opiskelijat ja kotiäidit, jotka eivät etsi työtä. Jos he etsivät työtä, heidät luetaan työttömiin tässä esitetyn määritelmän mukaan. Alle 15-vuotiaat lapset ja yli 74-vuotiaat rajataan automaattisesti työvoiman ulkopuolelle.
Kuvio. Työttömyysasteen kehitys
Lähde: Findikaattori, Tilastokeskus / Työvoimatutkimus
Työllisyysaste lasketaan hieman eri tavoin kuin työttömyysaste: siinä lasketaan työllisten osuus kaikista työikäisistä. Ikärajat ovat hieman toiset kuin työttömyysasteen laskennassa: mukaan otetaan vain 15–64 -vuotiaat.
Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan.
Taloudellinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta henkeä yhden työllisen panoksella yhteiskunnassa keskimäärin elätetään. Taloudellinen huoltosuhde vertaa työvoiman ulkopuolisten ja työttömien määrää työllisiin.
Suomessa tietoa työttömyydestä ja työmarkkinoista saadaan kuukausittain Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoista. Tilastokeskus julkaisee vuosittain lisäksi kunnittaista työssäkäyntitilastoa, joka pohjautuu TEM:n työnvälitystilastoon ja lukuisiin hallinnollisiin rekistereihin. Edellä esitetyt määritelmät pohjautuvat työvoimatutkimuksen käytäntöihin.
Koska työvoimatutkimuksen määritelmät perustuvat Kansainvälisen työjärjestön (ILO) suosituksiin, sen tietoja voidaan verrata muiden maiden tietoihin. Työvoimatutkimus ei kuitenkaan anna yhtä tarkkaa alueellista tietoa kuin työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto, koska työvoimatutkimus on otostutkimus. Esimerkiksi yksittäisistä kunnista ei ole riittävästi osallistujia.
EsimerkitHarjoituksetJaa