På svenska

In English

Tilastojen ABC

Oppitunti:
Aihe:

6.5 Väestörakenne

Väestötilastot antavat päättäjille tulevan kehityksen ennakoinnin kannalta tarpeellista tietoa koskien muun muassa koulutusta ja eläkkeelle siirtymistä. Esimerkiksi peruskoululaisten määriin ja koulutuspaikkojen tarpeeseen vaikuttavat syntyvyyden vaihtelut. Yhteiskunnan täytyy sopeuttaa palvelunsa myös vanhempien kansalaisten määrän kehitykseen.

Erityisesti väestörakenteen kehityksen seuraaminen on edellytys tehokkaalle yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Ilmaisu viittaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteeseen, siviilisäätyyn, asuinpaikkaan sekä etniseen ryhmittymiseen (kansalaisuus, äidinkieli, uskonto), siis asioihin, jotka muuttuvat hitaasti yhteiskunnassa. Tässä luvussa käsitellään edellä mainituista piirteistä vain ikärakennetta.

Väestön ikärakenne on keskeinen tekijä yhteiskunnan kehittymisen kannalta. Kun väestöön kuuluu paljon nuoria (erityisesti työikään tulevia nuoria), on yhteiskunnan liikevoima hyvin suurta. Se antaa suuret mahdollisuudet eteenpäinmenolle, jos nuorille vain voidaan tarjota työmahdollisuuksia. Jos väestö taas on ikääntynyttä, yhteiskunnan kehittyminen ja uudistuminen on vaikeahkoa.

Väestöllinen huoltosuhde kertoo työikäisten ylläpitovastuun suuruudesta eli siitä, kuinka suuria taloudellisessa mielessä passiiviset ikäluokat eli lapset ja vanhukset ovat työiässä oleviin verrattuna. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on sataa 15–64-vuotiasta kohden. Kun huoltosuhde on suuri, lapsia ja vanhuksia on työikäistä kohtien laskien paljon.

Kuvio. Väestöllinen huoltosuhde 1865–2060 (2013–2060 ennuste)

Kuvio väestöllisestä huoltosuhteesta

Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. 2012, Liitekuvio 1. Väestöllinen huoltosuhde 1865-2060. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.4.2013]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_kuv_001_fi.html

EsimerkitHarjoitukset

Jaa