Tilastojen ABC
7.2 Terveys
Terveys on hyvinvoinnin keskeisimpiä osatekijöitä. Vaikka se ei sinänsä vielä mahdollista hyvinvointia, sen puute voi helposti mitätöidä muilla elämän alueilla saavutetun hyvinvoinnin. Esimerkiksi vakava sairaus voi tehdä taloudellisen vaurauden tuoman hyvinvoinnin merkityksettömäksi.
Väestön terveydentilaa kuvataan tilastoissa useimmin kuolleisuudella, jonka perusteella lasketaan elinajanodotelukuja (ks. aihe 6.1). Ikäryhmittäisistä kuolleisuusluvuista tärkeitä maan terveystilanteen tunnuslukuja ovat lasten kuolleisuutta kuvaavat luvut:
- perinataalikuolleisuus kuvaa ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden osuutta elävänä syntyneistä lapsista
- imeväiskuolleisuus taas on alle vuoden ikäisenä kuolleiden osuus ikäluokastaan
Kuolleisuuteen perustuva terveydentilan mittaus antaa kuitenkin varsin karkean kuvan väestön terveydentilasta. Sitä täydentämään on kehitetty mittareita, joissa pyritään ottamaan huomioon sairauksien tai tapaturmien aiheuttama toimintakyvyn puute.
Hyvinvoinnin kannalta on tärkeätä tietää, kuinka paljon ihmiset joutuvat kärsimään erilaisista pitkäaikaisista vammoista tai sairauksista. Esimerkiksi työkyvyttömyyttä kuvaavien tilastojen (Suomessa tällaisia tilastoja laativat Eläketurvakeskus ja Kela) perusteella voidaan arvioida, kuinka monta täysin tervettä elinvuotta kansalaisilla on keskimäärin odotettavissa. Laskennassa voidaan ottaa huomioon toimintakyvyttömyyden vakavuusaste samaan tapaan kuin invaliditeetin astetta arvioidaan vakuutuksissa. Sairauksien vaikutus voidaan siten arvioida työkyvyttömyyden asteen ja keston mukaan.
Esimerkiksi 10 vuotta kestänyt polvivamma voisi vähentää terveitä elinvuosia saman verran kuin yksi kokonaan menetetty elinvuosi. Euroopan tilastoissa käytetään niin sanottua terveiden elinvuosien indikaattoria (Healthy Life Years), joka pohjautuu kuolleisuustietojen lisäksi haastattelututkimuksilla kerättyyn tietoon ihmisten koetusta terveydestä.
Sairauksien esiintymistä kuvataan ilmaantuvuus- ja esiintyvyysluvuilla, jotka kertovat uusien (ilmaantuvuus eli insidenssi) ja olemassa olevien (esiintyvyys eli prevalenssi) sairaustapausten määrän suhteutettuna väestöön. Sairauksissa, jotka johtavat nopeasti kuolemaan, taudin esiintyvyys jää alhaiseksi, vaikka uusia tapauksia olisi runsaastikin. Pitkäaikaissairauksissa taas uusien tautitapausten suhteellisen vähäinenkin ilmaantuminen voi johtaa taudin runsaaseen esiintymiseen.
Terveydentilaa mitataan toisinaan myös subjektiivisilla mittareilla, kuten kysymällä ihmisten omaa arviota terveydentilastaan.
Myös terveyspalveluiden saatavuus on osa terveyteen liittyvää hyvinvointia.
EsimerkitHarjoituksetJaa