Työmarkkinatilastot

Oppitunti:

1 Mitä työmarkkinat ovat? 2 Miten työmarkkinoita tilastoidaan? 3 Työmarkkinatilastojen peruskäsitteet ja tunnusluvut 4 Muita keskeisiä käsitteitä ja tunnuslukuja 5 Työttömyyden tilastointi 6 Työllisyyden tilastointi 7 Ansioiden tilastointi 8 Muuttuvat työnteon ajat, tavat ja paikat 9 Kansainvälistä vertailua työllisyydestä ja työttömyydestä 10 Työmarkkinatilastoinnin historia

Aihe:

Oppitunnin etusivulle 10.1 Miten työvoiman tilastointi alkoi? 10.2 Teollistuminen mullisti väestön luokittelut 10.3 Työttömyydestä tutkimuskohde 10.4 1930-luvun lama ja Keynes 10.5 Yhteys kansantalouden tilinpitoon vahvistuu 10.6 Suomen työvoimatutkimuksen alku 10.7 Rekisterit kehittyvät 10.8 Työvoimatutkimuksen yhdenmukaistaminen EU:ssa 10.9 Maatalousyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan 10.10 Työttömyys on pitkällä aikavälillä kasvanut

10.8 Työvoimatutkimuksen yhdenmukaistaminen EU:ssa

Kun Suomesta tuli EU:n jäsen vuonna 1995, työvoimatutkimus muuttui Euroopan neuvoston asetukseen perustuvaksi. Asetukset (577/98, 2257/2003 ja 430/2005) sisältävät yksityiskohtaisia määräyksiä tutkimuksen menetelmistä ja sisällöstä. Niitä täydentävät komission lähes vuosittain antamat toimeenpanoasetukset. Niissä kerrotaan muun muassa, minkälainen tiedosto jäsenmaiden tulee toimittaa komission tilastoviranomaiselle Eurostatille. Nykyisin Eurostat laatii ja julkaisee EU-aluetta koskevaa työvoimatilastoa.

Suomen työvoimatutkimusta uudistettiin melkoisesti useassa vaiheessa. Vuosina 1995–1998 tehtiin erilliset EU-työvoimatutkimukset, joissa haastateltiin kotitalouksien kaikki jäsenet. Kansallinen kuukausitilasto uudistettiin osittain vuoden 1999 aikana ja vuodesta 2000 alkaen sekä käsitteet että tiedonkeruu ovat noudattaneet EU:n ohjeita.

Työttömyyden käsitteen muutos aiheutti eniten julkista keskustelua. Ero työministeriön ja Tilastokeskuksen lukujen välillä kasvoi entisestään. Syksyllä 1997 Tilastokeskus kutsui ulkopuolisen asiantuntijaryhmän arvioimaan tilaston laatua. Työryhmän suosituksesta kansallinen työvoimatutkimuksen työttömyysluku yhdenmukaistettiin Euroopan unionin käsitteeseen.

Toinen tärkeä muutos oli työvoimatutkimuksen tietosisällön laajeneminen. Lisäksi vuosittain tehdään eri aihepiireistä lisätutkimuksia (ad hoc -moduulit). Työvoimatutkimuksen tietoja käytetään EU:n työllisyyspolitiikkaa koskevissa toimintaohjelmissa, suosituksissa ja suuntaviivoissa. Useat EU:n rakenneindikaattorit perustuvat myös EU:n työvoimatutkimukseen.