Työmarkkinatilastot
4.1 Aktivointiaste
Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten palveluiden piirissä olevien prosenttiosuutta työttömien työnhakijoiden ja palveluiden piirissä olevien summasta.
Aktiivisiin palveluihin luetaan
- palkkatuilla työllistetyt
- työ- ja koulutuskokeilussa olevat
- vuorotteluvapaatyöpaikkaan työllistetyt
- työvoimakoulutuksessa olevat
- valmennuksissa olevat
- työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelevat
- kuntouttavassa työtoiminnassa olevat.
Tietoa aktivointiasteesta tuotetaan työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastossa. Aktivointiaste kuvaa aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden laajuutta työmarkkinoilla (katso esimerkki 1 Aktivointiasteen laskeminen)
Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluita
- käytetään estämään työmarkkinoilta syrjäytymistä ja alentamaan rakenteellista työttömyyttä
- kohdennetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömille
Aktiivisten palveluiden määrää lisättiin vuosien 2000–2008 aikana, jolloin myös työttömyysaste oli lievässä laskussa. Vuoden 2009 alussa työllisten määrä kääntyi kuitenkin selvään laskuun ja työttömyysaste kohosi 8,2 prosenttiin. Tällöin aktiivisten palveluiden määrä riitti pienemmälle osalle työttömäksi joutuneita, mikä näkyi myös aktivointiasteen pienentymisenä. Vuoteen 2011 mennessä työvoimapoliittisia palveluita lisättiin jälleen, ja aktivointiaste kohosi noin 31 prosenttiin. Vuodesta 2012 alkaen aktivointiaste on vuosittain alentunut työttömien työnhakijoiden määrän lisääntyessä ja palveluiden määrärahojen pienentyessä. Erilaisten työllisyyttä parantavien palveluiden piirissä oli koko vuonna 2015 keskimäärin 117 800 henkilöä, mikä oli noin kolmannes työttömistä työnhakijoista.
Kuvio. Aktivointiaste 2006–2015
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Työnvälitystilasto (TEM). Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö [viitattu 13.9.2016]. Saantitapa: http://tem.fi/documents/1410877/2187011/tilkm2015.pdf
Katso myös esimerkki 2 Työttömyyden määrä ja aktiiviset toimenpiteet.
EsimerkitJaa